Kolumnit Lammi

Mitä kieli minulle merkitsee?

Jaana Hanhimäki. Kuva: Maria Ilonen

Yhdeksäsluokkalaisten tehtävänä on kirjoittaa essee, jossa he pohtivat suhdettaan kieleen. Heidän pitää miettiä, mikä on kodin puhekulttuurin merkitys ja millaisia he ovat lukijana, kirjoittajana tai puhujana. Päätin antaa itselleni saman tehtävän.

Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteiden vaikutuspiirissä. Siksi myös oma puhetapani on verkkainen. (Joskus käytin tunnilla sanaa ”verkkainen” ja huomasin, että sen merkitys ei ole kaikille selvä.) Kodissani laskettiin paljon leikkiä, mutta myös keskusteltiin. Murrepiirteeni ovat peittyneet asuttuani eri puolilla Suomea.

Opin lukemaan alle kouluikäisenä. En muista, että vanhemmat olisivat lukeneet minulle ääneen. Luulen, että lukemisen hoiti isosiskoni. 6-vuotiaasta asti olen lukenut aina. Aluksi jotakin Pukke Punamuurahaisen seikkailuja, sitten Kätkijöitä tai Salaista puutarhaa. Lahjaksi sain kirjoja, esimerkiksi Lasten Kalevalan ja erilaisia lukemistoja.

Elämäni kohokohtia oli pyrkiminen oppikouluun 10-vuotiaana. Äidinkielen kokeessa piti keksiä sanoille synonyymejä ja vastakohtia. Se oli ihanaa! Koska olin lukenut paljon, sanavarastoni oli suuri.

Kun peruskoulu levisi yli Suomen, hyppäsin oppikoulun neljänneltä peruskoulun yhdeksännelle. Niihin aikoihin luin Waltarin Sinuhe egyptiläisen ja Valtakunnan salaisuuden. Koulussa luettiin ainakin Goldingin Kärpästen herra ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.

Kirjoittaminen oli jo koulussa minulle helppoa. Kirjoitelmat kirjoitettiin alakoulussa vihkoon, myöhemmin konseptipaperille, tietenkin lyijykynällä. Minulla on tallessa yhdeksännen luokan tekstit. Ne ovat aika paatoksellisia.

Olen kirjoittanut lehtijuttuja aika moniin lehtiin ja monilla paikkakunnilla. Tekstiä on syntynyt Uudellamaalla ja Hämeessä. Ensimmäisen kolumnini kirjoitin Kaupunkiuutisiin vuonna 2001. Lehti lupasi juhlavuotensa kunniaksi julkaista kaikkien niiden tekstit, jotka uskaltavat esiintyä kuvan kanssa.

On mielenkiintoista, että olen päätynyt puhetyöläiseksi, vaikka olin lapsena ja nuorena melko ujo. Keskusteluissa olin enemmänkin tarkkailija. Nykyisin viihdyn luokan edessä hyvin. Nykynuoret ovat avoimia ja välittömiä. Palaute tulee heti.

Jaana Hanhimäki
Kirjoittaja on Hakkalan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski