Kolumnit

Ohjaajan ongelma

Päivi Kankaanmäki on lammilainen terveysalan yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu.

Suomi on jaettu sektoreihin. Ja nyt en puhu maantieteellisesti, vaan yhteiskuntaelämän näkökulmasta. Meillä on julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Ja nyt jopa puhutaan neljännestäkin sektorista. Parin viime vuoden aikana on kovasti puhuttu kolmannen sektorin tärkeydestä. Halutaan, että kuntalaiset olisivat aktiivisemmin mukana järjestämässä vapaa-ajan toimintaa varsinkin nuorille.

Ja kyllä Suomesta löytyykin paljon aktiivisia kuntalaisia, jotka antavat omaa vapaa-aikaansa yleensä ilman rahallista korvausta monta tuntia viikossa. Jos siitä työmäärästä annettaisiin palkkaa, olisi perikato tullut jo aikoja sitten. Mutta kaikkeahan ei mitata rahassa, vaan hyvänolon tunne ja tekeminen ovat monelle aikuiselle tärkeämpää.
Pääsääntöisesti kerhojen/seurojen ohjaajat jaksavat useita vuosia tehdä töitä pyyteettömästi viikosta toiseen lasten ja nuorten eteen. Ohjaajan tehtäviin kuuluu pitää yllä järjestystä ja huolehtia, ettei kukaan jää yksin tai tule kiusatuksi. Nyt kuitenkin on kentältä ruvennut kuulumaan voimattomuuden tunnetta. Miten toimia, kun nuori ei pidä kiinni sovituista säännöistä ja aiheuttaa ongelmia toiminnan aikana? Tehtävä on vaikea, varsinkin jos ohjaaja toimii yksin tai hänellä ei ole tietoa, kuinka ongelmiin voisi puuttua. Tilanne voi pahimmillaan kärjistyä niin, että nuori lopettaa harrastuksen esimerkiksi kiusaamisen takia.
Pidimme kaupungin järjestämän seuraparlamentin viikko sitten Lammilla. Asiaa käsiteltiin myös siellä. Keskustelun aikana virisi ajatus yhteisestä seurojen ohjaajille tarkoitetusta tapaamisesta, jossa mietittäisiin yhdessä, miten ongelmatilanteissa tulisi toimia.
On tärkeää, että ohjaaja pääsee näkemään työssään onnistumisen hetkiä ja nuori kokee itsensä tärkeäksi sekä arvostetuksi omana itsenään harrastustoiminnassa. Se on kolmannen sektorin ydin.

Kirjoittaja on lammilainen terveysalan yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat