Kolumnit Hauho

Suomalainen nauta pelastaa maailman

Johanna Heinonen on hauholainen maitotilan emäntä ja toimittaja.

Muutama viikko sitten julkisuudessa kerrottiin, että Helsingin yliopiston ruokala UniCafe lakkaa tarjoamasta naudanlihaa. Perusteluna tarjottiin ilmastoa – Unicafe laski pienentävänsä ravintolaketjun hiilijalanjälkeä 11 prosenttia luopumalla naudanlihasta ja korvaamalla sen possulla ja broilerilla.

Viikkoa aiemmin LUKE:n tutkija Perttu Virkajärvi antoi synninpäästön suomalaiselle naudanlihalle ja maidolle. Hän kertoi Ilta-Sanomien artikkelissa (5.10.), että ”täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole.” Suomella on nimittäin muutama kiistaton etu. Täällä naudat eivät syö sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatettua soijaa, vaan nurmea, jota täydennetään viljalla ja rypsillä. Lisäksi iso osa pelloistamme on sellaisia, ettei niillä voi kasvattaa muuta kuin nurmea. Lehmä on ollut elinehto pohjolassa, koska nurmen jalostaminen syötävään muotoon vaatii märehtijää. Toinen poikkeuksellinen piirre on maidon- ja lihantuotannon yhteennivoutuminen. Kun samasta eläimestä saadaan sekä maitoa että lihaa, pienenee molempien tuotteiden hiilijalanjälki.

UniCafen liiketoimintajohtaja Leena Pihlajamäki väittää luopumispäätöksen perusteluissa (IS 17.10.), että Suomessa vain neljä prosenttia nautojen ruokavaliosta on nurmea, ja loppu tulee perusrehusta. Viimeistään tässä kohtaa suomalaisen maajussittaren kulmat kohoavat korkealle.

Siis perusrehusta. Arvatkaapa mitä naudan perusrehu on? No nurmea. Heinää, säilörehua, aumarehua, paaleja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. En tarkoita, että kaikkien tulee automaattisesti tietää naudan ruokinnasta, mutta jos sillä jotain perustelee, niin selvää pitäisi ottaa.

Ilmastonmuutos on kiistatta yksi ihmiskunnan vakavimpia uhkia, ja sen pysäyttäminen on otettava tosissaan kaikkialla. Mutta asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Esimerkiksi possu syö hiilijalanjäljestään huolimatta lähes samaa ruokaa kuin ihminen, toisin kuin kotimainen nauta, joka syö sitä kuuluisaa nurmea. Nurmea, joka toimii myös hiilinieluna. Eikä kannata unohtaa, että suomalaisen hiilijalanjäljestä suurin osa ei ole peräisin ruoasta, vaan asumisesta, käytännössä kaukolämmöstä. Ja siitä puhuttaessa Helsingin omatunto kivihiilineen on aika musta.

Johanna Heinonen
Kirjoittaja on hauholainen toimittaja ja maitotilan emäntä.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP