Kolumnit Lukijoiden mielipiteet Lammi

Lammin lukion vetovoima?

Kuva: Merja Hirvisaari

Selvitys Lammin lukion jatkosta valmistui ja siitä julkaistiin juttu Keski-Hämeessä 17.9. Mitään keskustelua aihe ei näytä herättäneen. Ilmeisesti ollaan tyytyväisiä, että lukio ylipäätään vielä jatkuu. Mutta millaisena? Yksisarjainen lukio mahdollisimman vähin resurssein ei voi kauan pysyä pystyssä, vaikka rehtori Esa Kähkönen iloitseekin kaupungin strategiasta, jossa painottuvat ”resurssiviisaus, asukkaiden hyvinvointi ja elinvoimaisuus”.

Lammin lukio aloitti toimintansa 1961, ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1964. Olin yksi heistä. Siksi kannan huolta ”meidän” lukion tulevaisuudesta. Lukion saaminen Lammille oli aikoinaan suuri asia. Siihen asti lukioon haluavien oli pitänyt lähteä isommille paikkakunnille, usein Hämeenlinnaan tai Lahteen. Se merkitsi käytännössä muuttoa kotoa vieraisiin oloihin, rohkeutta ja myös varoja, joten monen koulunkäynti loppui silloiseen viisiluokkaiseen keskikouluun. Lukion tultua saatiin jatkaa tutussa koulussa, enimmäkseen tuttujen opettajien kanssa, joten lukiopolusta tuli helppo ja mahdollinen lähes kaikille, jotka halusivat. Ylioppilaiden määrä Lammilla kasvoikin nopeasti.

Entä nyt, kuusikymmentä vuotta myöhemmin? Lukioiden määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt huomattavasti. Lammin pieni lukio on kuitenkin sinnitellyt kunnioitettavasti. Silti suhtaudun varauksella Esa Kähkösen kehaisuun, että ”Lammin lukio on tällä hetkellä vetovoimainen ja omaleimainen lähilukio”.

Juuri sitä ”vetovoimaisuutta” ja ”omaleimaisuutta” olisi nyt kova kiire ruveta etsimään. Lukioselvityksen kaaviossa näkyy listatun oppilaiden hahmottamia vetovoimatekijöitä. Enimmät pisteet on saanut, kuinka ollakaan, musikaaliprojekti. Kaikki kunnia Teppo Koskisen ja muiden työlle kyseisten projektien vetäjänä, mutta eihän siitä ole lukion painotustekijäksi. Seuraavaksi suosituimpia näkyy olevan kansainvälisyystoiminta sekä median ja kuvataiteen yhdistävä medialinja. Trendikkäiltä kuulostavat mutta Lammin lukion resursseilla tuskin mahdollisia. Listan puolivälissä on mielestäni ainoat painotusalueet, joita kannattaisi tutkia: yhteistyö Lammilla pitkään vaikuttaneiden laitosten, Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman ja Evon metsäopiston kanssa.

Olen ennenkin miettinyt mahdollisuutta lukion ja kyseisten laitosten yhteistyölle ja ilahduin nähdessäni, että näitä asioita oli kirjattu vetovoimatekijöiden listaan, jopa useammanlaisina painotuksina. En tiedä, millaista opetusta metsäalan oppilaitoksissa tätä nykyä tarjotaan, mutta voisiko kenties suunnitella lukion ja metsäalan tutkinnon yhdistämistä? Monilla aloilla yhteistutkinto toimii erittäin hyvin. Entä yhteistyö biologisen aseman kanssa? Olisiko mahdollista laatia sen kanssa kursseja, jotka syventäisivät biologian alan (myös ympäristön, luonnon ja ilmaston suojelun) tietämystä ja voisivat jopa asettaa Lammin lukion oppilaat etulyöntiasemaan pyrittäessä opiskelemaan biologiaa? Se on nykyään hyvin suosittu aine ja siksi vaikeapääsyinen. Nämä yhteistyökuviot samalla paikkakunnalla sijaitsevien laitosten kanssa olisivat luontevia. Onnistuessaan ne voisivat olla vahva ja omaleimainen vetovoimatekijä.

Taru Kolehmainen
FM

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski