Pääkirjoitukset Keski-Häme

Pilkun paikka ja poikkeus

Merja Hirvisaari on Keski-Hämeen uutistuottaja.

Tässä numerossa (2/21) Hauhon yhtenäiskoulun nimi on tavallisuudesta poiketen kirjoitettu Pekka Paappasen viimeisestä lukukaudesta kertovassa artikkelissa isolla y:llä. Hauhollahan se kirjoitetaan aina isoilla alkukirjaimilla, siitä on alun alkaen tehty päätös valtuustossakin. Kapinallisuudestaan oikeutetusti ylpeään pitäjään tämä sopiikin oikein hyvin. Mediaa sitovat kuitenkin myös omat säännöt, jotka nekin nousevat rohkeasti ulkoista painostusta vastaan. Kielitoimiston ohje on tässä selkeä: ”Suomenkieliset yritysnimet kannattaa julkisessa viestinnässä kirjoittaa yleiskielen suositusten mukaisesti, vaikka yrityksen oma kirjoitustapa niistä poikkeaisikin. Esimerkiksi isoa alkukirjainta käytetään vain nimen alussa, jos nimen muut osat eivät ole erisnimiä.”

Samasta syystä kirjoitamme ely-keskuksen nimilyhenteen pienillä kirjaimilla ja Iittalan isolla alkukirjaimella, käytämme kieliopin mukaisia taivutusmuotoja emmekä luovu possessiivisuffikseista. Hollola on edelleen meidän Hollolamme. Postin leväperäinen kielen käyttö on kokonaan oma lukunsa. Maassa, jossa murteita on monia, tuntuu suorastaan loukkaavalta muuta Suomea kohtaan, kun valtion sataprosenttisesti omistama yritys käyttää pelkästään pääkaupunkiseudun murrealueen ilmaisuja valtakunnallisessa viestinnässään.

Itselleni on päivänselvää, että jos oikeakielisyydestä vastaavat viranomaiset ovat huolimattomia omassa kielellisessä ilmaisussaan, niin suomen kieli rapautuu myös heidän opetettaviensa käytössä. Suren myös sivistyksen tason laskua Suomessa. Lukutaidon heikkeneminen on hälyttävä merkki siitä, että suomen kieltä ei ole tässä maassa riittävästi rakastettu – eikä kunnioitettu.

Viime aikoina kielioppi on heikentyneen kielen osaamisen myötä alkanut tuottaa yhä enemmän vaikeuksia myös viestinnän ammattilaisille, ja Suomi-neito on muutenkin alkanut unohtaa, ettei ihan kaikkea kannattaisi myydä, vaikka se menisi kaupaksi. Mediassa onkin alkanut näkyä tutkimustuloksia siitä, että kielen kanssa nipottajat ovat itse ärsyttäviä. Ymmärrän sen hyvin. Kuka haluaisi kuulla moitteita omista virheistään?

Minä harrastan pilkun kanssa niin intiimiä kanssakäymistä, että ehdottomasti ansaitsen ikävän ihmisen leiman. Kannan silti syvää huolta julkisen viestinnän oikeakielisyydestä. Jos Suomi ei osaa opettaa lapsiaan lukemaan ja kirjoittamaan suomea oikein, meidän lapsemme tyhmentyvät. Tämäkin on muuten tutkittu asia. Niin kuin sekin, että lukiessa aktivoituvat aivojen alueet ovat samoja kuin toisten ihmisten ymmärtämiseen käytetyt.

Entä jos ihmisten välisen kanssakäymisen muuttuminen yhä aggressiivisemmaksi johtuukin siitä, että lukeminen vähenee ja lukutaito heikkenee? Entä jos pilkun paikassa sittenkin lepää koko Suomen tulevaisuus?

Poikkeus kuitenkin vahvistakoon tämänkin säännön. Paappasen ura Hauhon Yhtenäiskoulun rehtorina on ollut niin poikkeuksellisen hieno, että tällä viikolla hän ansaitsee Keski-Hämeessäkin isot alkukirjaimet kaikkiin niihin sanoihin, joihin itse haluaa ne laittaa.

Merja Hirvisaari
Kirjoittaja on Keski-Hämeen uutistuottaja.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski