Pääkirjoitukset Keski-Häme

Sitä kuusta kuuleminen

Merja Hirvisaari on Keski-Hämeen uutistuottaja.

Valtakunnallisesti kuntaliitosten vaikutukset on jo moneen kertaan tutkittu. Jo suurkuntaa Hämeenlinnaan rakennettaessa tiedettiin vuonna 2003 julkaistusta tutkimuksesta, että kuntaliitoksista ei koidu menosäästöjä. Tuolloin sisäministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos tutkivat kuntien yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia vuoden 1970 jälkeen tehdyissä liitoksissa. Tämä, niin kuin monet muutkin sen jälkeen tehdyt tutkimukset, vahvisti sen, että liitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet, ja menot ovat kasvaneet vertailukuntia nopeammin.

Sekin on ollut tutkittunakin erittäin selvää, että liitosten häviäjiä ovat pienet ympäryskunnat, voittajia keskuskaupungit. Työpaikkoja siirtyy erityisesti sote-sektorilla pienistä suuriin, ja samalla palveluverkko ympäryskunnissa heikkenee. Ei siis ole vaikea ymmärtää, miksi isot keskuskaupungit haluavat kuntaliitoksia. Pienille on ollut tarjolla lähinnä samoja keinoja, mihin melkein kaikissa perheissä pieniä kasvatettaessa syyllistytään: uhkailu, lahjonta ja kiristys.

Yksi ympäryspitäjille tärkeä tieto tehdyistä tutkimuksista on se, että mitä vähemmän edustusta ne ovat saaneet uuden kunnan päättävistä elimistä, sitä nopeampaa palveluiden karkaaminen keskustaajamaan on ollut. Tämä on syytä muistaa ensi vuoden kuntavaaleissa. Ei ole sama, kuka pitäjien puolesta niiden kohtalosta päättää.

Kehityksen ja yhteistyön ulkopuolelle jääminen oli yksi niistä suurimmista uhista, mikä Keski-Hämeen vanhojen uutisten perusteella väritti liitoskeskustelua ja kuohutti tunteita Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa. Hattulassa ja Janakkalassa tämä riski ei näytä toteutuneen. Jälkikäteen on kuitenkin mahdotonta sanoa, kuinka moni pitäjistä kadonneista palveluista olisi pystytty säilyttämään, jos täälläkin olisi valittu itsenäisyyden tie.

Kaatuneen maidon perään itkeminen onkin turhaa. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Oma voima on kuitenkin hyvä tunnistaa silloinkin, kun ison vierelle asetettuna näyttää kovin pieneltä. Jos esimerkiksi Alvettulassa muistetaan, että sieltä kerätään joka ikinen vuosi Hämeenlinnaan yli miljoona euroa verotuloja, on aiheellista kysyä isolla äänellä, onko oikeutettua lakkauttaa Alvettulasta päiväkotia tai kouluja, jos säästöt olisivat vain joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

Jatkamme vielä juttusarjaamme syksyn tulevissa numeroissa, mutta sen verran vihjaisen Hämeenlinnan nykypäättäjille, että tutkittu on sellainenkin seikka, että kotiseutuidentiteetin vahvistaminen on liitoskunnissa aidosti voimatekijä. ”Sitoutuminen vanhan kunnan alueeseen kertoo myös sitoutumisesta paikallisen yhteisön ja kylän kehittämiseen”, toteaa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus vuodelta 2014 kuntaliitosten vaikutuksesta maaseutuyhteisöissä.

Merja Hirvisaari
Kirjoittaja on Keski-Hämeen uutistuottaja.

Lue myös: Mitä tapahtui kuntaliitoksen ulkopuolelle jääneille  (Vain tilaajille)

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski