Pitäjät

102-vuotias Esteri Tonteri kutoo yhä sukkia ja sutkauttelee sanalaskuja

Suku tuumii Esterin Tonterin olevan kuin morsian kimppu kädessään, mutta syntymäpäiväsankari nauraa, että mistäs tähän se ukko saataisiin. Muisti tekee välillä tepposiaan, mutta iloinen mieli on säilynyt 102 vuotta täyttäneellä syntymäpäiväsankarilla. Kuva: Maria Ilonen

Esteri Tonteri on kertonut, että joku oli joskus hänelle sanonut, että hän tulee täyttämään sata vuotta. Tuo ennustus toteutui jo kaksi vuotta sitten, ja lauantaina juhlittiin edellisenä päivänä täyteen tulleita 102 vuotta sukulaisten kesken. Jälkipolvea Tonterilla on jo viidennessä sukupolvessa, mutta ihan kaikkien nimiä Tonteri ei enää uskalla sanoa muistavansa. Muisti kun on alkanut viime aikoina tehdä päivänsankarin mukaan vähän tepposiaan. Kaikki jälkikasvun edustajat Esteri Tonteri kuitenkin tuntee. Jälkipolvi vieraileekin Tuuloksen Birgitta-kodissa asuvan mummon luona usein.

Birgitta-kodissa Esteri Tonteri on asunut vasta noin puolitoista vuotta. Sitä ennen tomera nainen asui vielä yksin ja oli 99-vuotiaana vanhin kuntosalin käyttäjä Lammilla ja 100-vuotiaana soitteli kännykällä lapsille ja lastenlapsille. Nykyisessä kodissa on kuitenkin hyvä olla.
– Hyvähän täällä on olla, kaikki passaavat, tuumii Tonteri.
Puhe kulkee karjalanmurteella, Tonteri on kotoisin Karjalan Äyräpäästä, mistä lähti evakkoon perheineen kahteen otteeseen.

Hyvää elämää

Evakkomatkat toivat Pöytyän kautta Lammin Mommilaan. Esteri Tonteri tuumii kuitenkin elämän olleen hyvää, vaikka takana on rankkojakin aikoja. Hän on elänyt jo yli neljäkymmentä vuotta leskenä, ja neljästä lapsestakin on enää elossa tytär Irma Kuusela. Kaikille muille Tonteri on mummo ja isoisomummonakin hänet tunnetaan, mutta tyttärelle hän on aina äiti. Viimeisin viidennen polven jälkeläisistä on nyt kuuden kuukauden ikäinen, ja Tonteri osallistui ristiäisiin. Tyttö sai kolmanneksi nimekseen Esteri, mummon mukaan, ja tästä Esteri Tonteri oli ilahtunut.

Irma Kuusela oli evakkomatkan aikaan niin pieni, että muistikuvia siitä ei juuri ole.
– Sellainen muistikuva on, että kun kyselin, niin kuin lapset tapaavat kysellä, että koska ollaan perillä, niin äiti sanoi, että kun näet tuon talon tuolla metsän reunassa, niin sinne mennään, Irma Kuusela muistelee.
Vaikka koti piti jättää, Esteri Tonteri on kiitollinen, että sai perheinen evakkona hyvää kohtelua.

”Järki päässä ja jotain vielä muistaakin”

Mummoa syntymäpäiväjuhlallisuudet hieman hämmentävät, mutta suku kertoo, että mummon syntymäpäivää on päätetty juhlia joka vuosi sen jälkeen, kun sata vuotta tuli täyteen. Nytkin pöytä laitetaan koreaksi, kun jokainen tuo mukanaan jotain tarjottavaa. Kun Esteri Tonterille laitetaan kukkakimppua käteen syntymäpäiväkuvaa varten ja tuumitaan, että siinä hän istuu kuin morsian, naurahtaa Tonteri hersyvästi, että kimppu on, mutta mistäs se ukko saataisiin. Huumorintaju ja iloinen mieli ovat tallella.

– Kun järki on päässä, se on pääasia ja jos jotain vielä muistaakin, Esteri Tonteri naurahtaa tämän hetkisestä elämästään.
Tiettyjä asioita Tonteri muistaakin erittäin hyvin. Tytär Irma Kuusela kirjoittaa parhaillaan äidin aloittamaa evakkotytön tarinaa. Paikat Karjalasta Tonteri muistaa hyvin. Vanhat sananlaskut ja sutkautuksetkin pulppuavat sukkelasti. Kun Tonterilta kysyttiin, miten hänen sydämen vajaatoiminnan takia turvonneet jalkansa voivat, tuumi Tonteri:
– Ei miun jaloissa mittään vikkaa ole, näillä menee vaikka mutkasta tietä näkymättömiin.
Syntymäpäiväjuhlissakin hän tuumaa sakkia olevan kuin epistolassa, vaikka osa on tulossa vasta seuraavana päivänä. Kauan kaivatut Helsingissä asuvatkin perheenjäsenet ovat saapuneet paikalle.

Kutimet käsissä edelleen

Koko suku pelaa jotain peliä. Aiemmin Tonterikin oli kova pelaamaan, hedelmäpeli pyöri kauppareissulla ja kenoaminen oli tärkeää. Kirjaston kirjatkin ahkera lukija taisi lukea kaikki läpi. Nyt nämä harrastukset ovat jääneet, mutta villasukkia Tonteri kutoo edelleen. Nytkin sukkia on kaapissa valmiiksi kudottuna kaksikymmentä paria. Suku kertoo mummon sanoneen, että jos hän ei seuraavaa joulua näe, niin sukat ovat ainakin valmiina. Tytär ja lastenlapset nauravat sukkia olevan heillä valmiina loppuelämäksi. Esteri Tonteri muistelee, kuinka hän ennen teki sukat alusta alkaen lampaiden keritsemisestä lähtien.

– Nämä uudet langat kestävätkin ihan eri tavalla kuin kotona tehdyt, Tonteri iloitsee.
Myös parivuoteen päiväpeitot mummo on kutonut lapsenlapsille, kaikkiaan viisitoista peittoa.
Pitkän ikänsä salaisuutta ei Tonteri osaa arvailla. Lähipiiri arvelee, että se on iloinen mieli tai sitten suola ja voi. Vaikka mieli on iloinen, joskus Esteri Tonteria mietityttää pitkässä iässään, että muut menevät ja hän vain jää.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat