Pitäjät Lammi

Atte Korhola keskittyy alkuvuoden Evoon, sitten ilmastonmuutos vie hänet takaisin arktisiin olosuhteisiin

Atte Korholan tutkimuskohteena on koko maailma.

Evon kansallispuistohankkeen työryhmän vetäjäksi nimetty professori Atte Korhola aikoo keskittyä tämän talven ja kevään kansallispuistohankkeeseen, mutta miehen tutkimuskohteena on koko maailma. Loppukesästä saattaa Siperia kutsua

– Olen tutkimusryhmäni kanssa tutkinut ikiroutaa Siperiassa, Itämerta ja järvivesien rehevöitymistä. Yhtenä suurena kokonaisuutena tutkimuksissani on ollut maaperän ja ilmakehän hiilenkierto ja ympäristön hiilitase. Tutkimusryhmäni on työskennellyt lisäksi mm. Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Kanadassa. Ryhmässä on vaihtelevasti noin 15 jäsentä rahoituksesta riippuen ja oma työni on paljolti muun muassa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Osallistun kuitenkin kenttätöihin aina kuin vain ehdin. Kun kansallispuistohankkeen osalta työryhmän työ on ohitse, palaan arktisiin ympäristökysymyksiin, sanoo Korhola.

Ryhmän havainnot ovat huolestuttavia ja kertovat että ilmastonmuutos vaikuttaa maapallolla, vaikkei se ehkä aina arjessa tavallisen kansalaisen silmiin välitykään.

–Ikirouta sulaa ja moni muukin seikka kertoo, että ympäristön kuormitus ja lämpötilojen nousu vaikuttaa hiilitaseeseen

Evolla Korhola on vieraillut eri yhteyksissä jo kymmeniä vuosia

–Olen vetänyt muun muassa suokursseja on tutkinut alueen järviä ja vetänyt erilaisia yleisbiologian retkiä

Korholan mukaan ilmastonmuutos näkyy etenkin pohjoisilla alueilla.

Viimeisen 30 vuoden aikana arktisen ilmaston lämpeneminen on ollut 5-6 kertaa nopeampaa kuin muualla maapallolla. ikirouta sulaa, merijäätä on entistä vähemmän ja järvien ja jokien avovesiajan pituus on kasvanut kolmella viikolla viimeisten vuosikymmenien aikana, mikä on vaikuttaa laajasti vesistöjen ekologiaan ja muuttaa radikaalisti ympäristöä.

Toivoa on mutta kiirettäkin pitää

Korhola on optimisti sen suhteen, että ilmastonmuutos voidaan vielä taltuttaa.

–Siihen tarvitaan maailmanlaajuista muutosta energiataloudessa ja kulutuksessa, mikä koskee meitä kaikkia yksityisistä kansalaisista yrityksiin, yhteisöihin ja valtioihin.

Tähän saakka eräänlaisena kipurajana on pidetty sitä, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta.

–Voi olla, ettemme siihen tavoitteeseen enää pääse, vaan keskilämpötila nousee pari astetta.

Asteilla mitaten määrä saattaa tuntua pieneltä, mutta Korholalle kuten muillekin tiedemiehille pari astetta merkitsee valtavaa muutosta ympäristössä.

–Täytyy muistaa, että kyse on keskilämpötilasta. Pohjoisella napa-alueella samoin kuin eteläisellä muutokset voivat olla moninkertaisia. Skenaarioita on esitetty monia, mutta kaikissa tapauksissa taloudellisen ajattelun olisi muututtava. Kiertotalouteen pyrkimisestä tulee entistä merkittävämpi päämäärä.

Atte Korhola on optimistinen sen suhteen, että ilmastonmuutos voidaan vielä taltuttaa, mutta maailmanlaajuiselle yhteistyölle on nyt kiire.

Korhola myöntää olevansa huolissaan siitä, miten elvytys koronan jälkeen tapahtuu.

–Poliitikot  ovat alkaneet puhua talouskasvusta yhä kiivaammin.  Elvytystä ei pitäisi kuitenkaan tehdä talous edellä vaan kestävä kehitys huomioon ottaen. Kierrän aika paljon yrityksissä ja tuntuu monesti, että yrityksissä ollaan edistyksellisempiä ympäristöasioissa. Poliittiset päättäjät eivät aina tunnu tosissaan kuuntelevan varoituksia, mutta toisaalta meissä tieteentekijöissäkin on syytä. Meidän pitäisi olla enemmän äänessä ja esimerkiksi ilmastopaneeli voisi ottaa kantaa asioihin useammin. maailmalla kaikki eivät usko ilmastonmuutokseen, mutta onneksi meillä Suomessa tuolla ajatuksella ei ole suurta sijaa

Korhola muistuttaa, ettei kasvihuoneilmiö ei ole uusia asia.

–Ensimmäisen kerran kasvihuoneilmiöstä puhuttiin jo 1800-luvulla ja valistuneet tutkijat osoittivat siitä merkkejä 1970-luvulla. Omalle uranvalinnalle antoivat pontta Rooman klubin julkaisemat ympäristöraportit, jotka kiinnostivat jo  lukioiässä.

Korhola on täyttänyt kansallispuistoryhmää alueellisilla jäsenillä.

–Asetamme työryhmän rinnalle myös tiedetyöryhmän, jonka tehtävänä on miettiä niitä sisältöjä, jotka voisivat tiedekansallispuistoon liittyä.

Lue myös: Kaikille avoin webinaari Evon tiedekansallispuistosta 25.2. klo 17

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat