Pitäjät Urheilu Tuulos

Aulis Laakso ajaa hiihtolatuja tuuloslaisille

Aulis Laakso on ajanut ladut Toivalaan ja Sairialan pelloille neljänä vuonna. Kuva: Jussi Karvonen

”Pääsen itsekin hiihtämään oman talon nurkalta.”

Tuuloslainen Aulis Laakso ei ole jäänyt odottelemaan, että joku tekisi kunnon hiihtoladut Toivaalaan ja Sairialaan. Viimeiset neljä vuotta Laakso on ryhtynyt kunnostamaan runsaan kuuden kilometrin peltolatua heti, kun sää vain on sallinut.

– Viime vuonna talvea oli neljä päivää. Sain tehtyä ladut, muttei niistä iloa pitkäksi aikaa ollut. Pelloilla on latuja sillä tavoin, että niillä voi tehdä lyhempiä tai pitempiä lenkkejä. Yhden noin kilometrin mittaisen luistelu-uran tein kolmasluokkalaiselle naapurin pojalle. Pelloilla on vain latuja, koska luistelu-uran teko olisi aika työlästä, Laakso kertoo.

Latujen pohjat Laakso ajaa jo ennen lumien tuloa.

– Ajan sängen matalaksi ensimmäisillä pakkasilla, kun luntakaan ei ole vielä maassa. Joskus leikkasin sängen katki, mutta leikkuujäte ei ollut hyväksi latupohjalle. Kun lunta sataa muutamankin sentin, pääsen ajamaan jo varsinaista uraa.

Ladun tekoon Laaksolla on vanha kelkka ja itse kehitelty latuhöylä. Yhdistelmä on osoittautunut hyväksi.

– Kelkassa on pyöräalusta, jolloin voin ajaa paljaalla maalla tai vaikkapa kovalla jäällä, mitä ei nykykelkoilla voisi tehdä. Latuhöylässä on keräävät kaaret, jotka kasaavat lumen ladulle. Taakse saa laitettua painoa, jolloin sänki taittuu matalaksi. Saan tehtyä kaksitelaisella höylällä 90 senttiä leveää uraa, Laakso kertoo.

Työtunteja mies ei laske sen enempää kuin kulujakaan.

– Aika paljon on tullut tänä talvena kelkalla ajelluksi. Kelkka sinänsä on jo vanha, mutta tietysti tuo polttoaine hieman maksaa, sanoo Laakso.

Aulis Laakson latuhöylä. Kuva: Jussi Karvonen

Aulis Laakso on kehittänyt toimivan latuhöylämallin, jossa etuosan kaaret keräävät lunta ladulle.

Kaislat toimivat uramerkkeinä

Maanomistajat ovat hänen mukaansa suhtautuneet latuihin myönteisesti. Pelloilla on viisi eri maanomistajaa.– Vuosittain olen vetänyt samat ladut. Hyvä reitti on aina löytynyt pelloilta. Joskus pellolle tupruttaa lunta, ja koko latu katoaa. Olen kerännyt järveltä kaisloja ja laittanut niitä uramerkeiksi, jotta osaan ajaa tuiskun jälkeen oikean reitin, kekseliäs mies kertoo.

Laduntekijä tuo hyvää mieltä koko kyläkunnalle ahkeruudellaan.

– Pidämme vaimon kanssa hiihtämisestä, eikä täältä oikein pääse hiihtämään valmiita latuja esimerkiksi Syrjäntaan koululle ja valaistulle ladulle. Periaatteessa täältä voisi hiihtää valaistulle ladulle, mutta yhdyslatu Suolijärvellä on nyt hiihtokelvottomassa kunnossa, vaikka sen joku olisi sinne tehnytkin. Takavuosina Alhaisten Eero teki ladun Suolijärvelle, mutten tiedä, tekeekö sitä enää kukaan. Kun on mahdollisuus vetää latu oman tontin nurkalta muidenkin iloksi, niin pitäähän se tilaisuus käyttää hyväksi sanoo Laakso.

Hyvä talvi ladun kunnossapidolle

Lammilainen monipalvelu Lindholm ylläpitää Destian aliurakoitsijana hiihtolatuja Lammilla ja Tuuloksessa. Tuuloksen koululla ja Pirtin kentällä on valaistua latua sekä lyhyempi että pidempi lenkki. Lammilta voi hiihtää ystävänpäivä hiihdonlatua Tuulokseen. Se on käytännössä vanhaa Finlandia-hiihdon latua.

– Parempaa talvea ei olisi voinut olla ladunteolle. Latupohjat tamppaamme jyrällä kovaksi heti, kun lunta sataa. Kun pohja on kova, latu kestää pitkään, eivätkä muutaman päivän suojasäät hävitä varsinkaan tällaisena lumitalvena latuja mihinkään. Ladut saadaan ajetuksi, kun lunta on 10–15 senttiä. Tammikuussa lunta tuli miltei joka päivä, mikä tietysti teetätti töitä latujen kunnossapidolle, sanoo toimitusjohtaja Pertti Lindholm.

Monipalvelu Lindholmilla on yksi työntekijä, joka vastaa latuverkon kunnossapidosta. Jos hän ajaa kaikki Tuuloksen ja Lammin ladut, siihen kuluu yksi työpäivä.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat