Pitäjät Lammi

”Ei voida puhua normaaliin palaamisesta”

Marjeli Lientola

Konnarin koulun rehtori Jari Jokinen toteaa, että perusongelma koulujen toiminnan järjestämisessä on velvoite täysimääräisen perusopetuksen antamiseen normaalien tuntijakojen puitteissa kaikille perusopetusikäluokille yhtäaikaisesti lähiopetuksessa, kun samalla on THL-lähtöisesti ohjeistettu moninaisin huomioitavin seikoin, miten koulutyö pitäisi järjestää hygienia- ja väljyysasiat huomioiden.

– Jo lähtökohtaisesti nämä kaksi näkökulmaa aiheuttavat runsaasti päänvaivaa, eikä tässä tilanteessa voida puhua lähiopetuksesta ”normaaliin perusopetukseen” palaamisena. Käytännön kompromisseja joudutaan yksityiskohdissa tekemään varmasti, sanoo Jokinen.

Lammilla kuitenkin luotetaan koulun valmiuksiin selviytyä tehtävästään, siellä vain noin 15 prosenttia lapsista on kaupungin ennakkokyselyn perusteella jäämässä kotiin kevätlukukauden kahdeksi viimeiseksi viikoksi.

Yhteinen sävel löytyi etäopetuksessa nopeasti

Myös etäopetuksessa yhteinen sävel kodin ja koulun välillä löytyi nopeasti.

– Usean vanhemman toiveena oli, että lukujärjestys olisi väljä eikä opiskelua rajattaisi tiettyjen kellonaikojen mukaan, jotta vanhemmilla olisi aikaa ja mahdollisuuksia olla mukana lasten koulunkäynnissä. Laadin etäopetuksen aikana viikoksi kerrallaan ohjeet, ja lapset tekivät kunkin päivän tehtävät omien aikataulujensa mukaan, sanoo Konnarin koulun ekaluokkalaisten opettaja Marjeli Lientola.

Kun Lientolaa haastateltiin, etäkoulua oli jäljellä vielä kaksi viikkoa.

– Panostamme pari viimeistä viikkoa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja voi olla, että ulkona tulee oltua tavallista enemmän. Luemme varmasti paljon yhdessä, sään salliessa vaikka metsässä, Lientola kertoi.

Hänen mukaansa ekaluokkalaisten kohdalla etäopetus, niin kuin lähiopetuskin – on suunniteltava lapsen taitojen mukaan.

– Esimerkiksi lasten lukutaidossa on vielä tässä vaiheessa koulutaivalta valtavan suuria eroja. Osa tarvitsee oppimiseen paljon aikuisen tukea ja kahdenkeskistä aikaa opettajan kanssa. Toiset kaipaavat lisähaastetta ja suoriutuvat tehtävistä itsenäisemmin. Etäopetuksessa on ollut ehkä suurin etu siinä, että pystyin olemaan enemmän kahden kesken niiden oppilaiden kanssa, jotka sellaista vuorovaikutusta eniten tarvitsevat, Lientola pohti.

– Myös perheiden tilanteet vaihtelevat. Osalla lapsista on vanhempi miltei koko ajan kotona apuna, toiset ovat päivisin itsekseen tai sisarusten kanssa. Tästäkin syystä yhteydenpito oli toisten lasten kanssa tiiviimpää.

Lientola on käyttänyt videopuheluita opetuksessa ja tehnyt pieniä opetusvideoita. Myös WhatsApp-sovellus on osoittautunut hyväksi matalan kynnyksen kommunikaatiokeinoksi.

– Ekaluokkalaisille on tärkeää, että he saavat kertoa opettajalle arjen asioistaan, kuten he koulussakin tekevät. Hampaan irtoaminen ja uusi polkupyörä ovat lapselle merkittäviä tapahtumia myös etäkouluaikana. Vuorovaikutus on yhtä tärkeää kuin uusien asioiden oppiminen Lientola sanoo.

– Lapsilla oli etäopetuksen aikana ikävä kavereita ja opettajaa, mutta videopuhelut ovat tätä ikävää pieneltä osaltaan vieneet pois. Viikoittain olin joitakin tunteja lähiopetuksessa, ja niinä päivinä tapasin jonkin kerran pihalla oppilaan, kun hän oli esimerkiksi tullut hakemaan kirjoja. Jälleennäkemisen ilo oli molemminpuolinen! Lapselle kuukausi on pitkä aika olla erossa kavereista ja koulusta, vaikka se meistä aikuisista saattaa tuntua lyhyeltä ajalta, Lientola kertoo.

Vaikka ekaluokkalaisten osalta etäopetusta ei ehditty juurikaan harjoitella etukäteen, tekniset laitteet omaksuttiin hyvin.

– Lapsilla on innostusta, ja he oppivat monesti nopeammin kuin vanhempansa. Vanhemmille olen kiitollinen siitä, että he ovat antaneet laitteita lasten käyttöön ja toimineet tarvittaessa teknisenä tukena kotona. Ilman videopuheluita yhteydenpito ja opetus olisi jäänyt aika paljon kevyemmäksi. Myös lisääntynyt digitehtävien käyttö on ollut lapsista mukavaa.

Konnarin koulun pihaa koristaa komea graffiti. Kuva: Merja Hirvisaari

Turvaväliä ei mitata viivottimella

Rehtori Jari Jokisen mukaan yleisellä tasolla ei koskaan voida antaa jokaiseen yksityiskohtaan menevää ohjetta. Tästä syystä kunnat opetuksenjärjestäjinä ja koulut ovat joutuneet ja joutuvat edelleen miettimään arjen toimintoja ja käytäntöjä.

– Ohjeissa ja kouluille annetuissa kunnianhimoisissa tavoitteissa kahdelle viimeiselle viikolle  on kieltämättä ristiriitaisuuksia, sanoo Jokinen.

– Turvaväleistä huolehtiminen, kuten OPH:n ohjeessakin myönnetään, ei koulussa toimi viivottimella mittaamalla. Käytännössä pyrimme toteuttamaan toimintaa ryhmittäin omissa kotiluokissa mahdollisimman pitkälle omien luokanopettajien ohjaamana niin, että eri opetusryhmät pidetään toisistaan erillään. Tämä koskee myös välitunteja ja ruokailuissa ruuan noutoa linjastoilta. Olemme myös jakaneet koulun kulkuovet ja –väylät niin, että rakennuksen eri osissa olevat ryhmät käyttäisivät eri kulkureittejä, Jokinen kertoo.

Vanhemmille on Wilman kautta lähetetty yksityiskohtaiset ohjeet kahden viimeisen kouluviikon käytännön toimista. Lukuvuosi päättyy Lammillakin toukokuun 30. päivänä siihen, että lapsille jaetaan todistukset ja stipendit varsin erikoisesta kouluvuodesta ilman perinteistä kevätjuhlaa ja vain opettajien ja toisten koululaisten läsnä ollessa.

Lue myös:
Hämeenlinna: Yleisohjeet koululaisten vanhemmille
Hauho: Koulut odottavat oppilaita teipit lattiassa
Tuuloksessa koulupäivän aloitus porrastetaan
Hämeenkoskella opettajat kokoontuvat vielä etänä

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski