Pitäjät Hämeenkoski

Hämeenkosken kuntaliitoksen kirjauksista pääosa on toteutunut

Hämeenkoskelaisyleisöä puhutti odotetusti eniten terveyspalveluiden saatavuus. Kuva: Jussi Karvonen

Kolme vuotta sitten tehty Hollolan ja Hämeenkosken kuntaliitos ei ole toiminut aivan suunnitellusti.

Kunnanhallituksessa pari viikkoa sitten esitetetyssä yhdistymissopimuksen arvioinnissa todettiin, että pääosa kirjauksista on toteutunut. Hämeenkoskelaisia harmittaa etenkin terveyspalveluiden heikentyminen. Luvassa ei ole suuria parannuksia, vaikka Hollolan kunta pyrkii kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan edistämään terveyspalveluiden parantumista.

Hämeenkosken ja Hollolan yhdistymissopimuksen toteutumisen arvioinnista, kuntastrategisista painopisteistä ja kunnan ajankohtaisista kuulumisista järjestetty yleisökeskustelu keräsi koululle puolensataa kiinnostunutta hämeenkoskelaista.

– Olemme käyneet ja tulemme käymään keskusteluja kuntayhtymän kanssa esimerkiksi säännöllisten laboratoriopalveluiden järjestämisestä Hämeenkoskelle. Maalaisjärjellä ajateltuna 1–2 kertaa viikossa Hämeenkoskelle tuotavat laboratoriopalvelut eivät tunnu kuntayhtymän tasolla isolta kustannuserältä, mutta toisi helpotusta monen hämeenkoskelaisen elämään,sanoo Rahkonen.

Rahkosen mukaan keskusteluissa ei ole juurikaan edistytty.

– Kuntayhtymä pitää kiinni yhdenvartaisuusperiaatteesta eli kaikkia entisiä liitoskuntia on kohdeltava samalla tavalla. Hämeenkosken tapaan Artjärvi menetti terveyskeskuksensa.

Rahkonen muistutti ettei Hollolalla ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

– Me maksamme, muttemme päätä, koska tammikuun alussa 2017 voimaan astunut terveyspalveluiden järjestämissopimus antaa kaiken päätösvallan kuntayhtymälle. Hollolan päätösvalta on kuntayhtymän yhtymävaltuustossa kymmenen prosenttia

Liitossopimus ennakoi sotea

Rahkonen näkee nykyisessä tilanteessa osin valtakunnalliset linjaukset ja osin sen, että Päijät-Häme siirtyi etupainotteisesti terveyspalveluiden järjestämissopimukseen.

– Liitossopimuksessa ennakoitiin, että tulevaisuudessa terveyspalvelut saattavat joutua hyvinvointikuntayhtymän alle. Niiden osalta yhdistymissopimuksessa on selkeä kirjaus, jonka mukaan vuodesta 2017 alkaen päättää näistä palveluista järjestämisvastuussa oleva Sote-kuntayhtymä. Sote-kuntayhtymä päättää Hollolan kunnan palvelutasosta ja rahoitusosuudesta järjestämispäätöksessään.

– Tulkitsimme, että kuntakohtaisia erilaisuuksia sallittaisiin, koska kunta joka tapauksessa on maksajan roolissa. Kuntayhtymä on kuitenkin tähän saakka pitänyt tiukasti kiinni yhdenvertaisuusperiaatteesta. Olemme käyneet keskusteluja Hämeenkosken palveluista ja niin teemme jatkossakin.

Kirjasto ei muuta

Tilaisuudessa kommentteja herätti myös kirjaston kohtalo ja huhut sen siirtämisestä koulukeskukseen.

– Suosimme sitä, että kunnalliset palvelut järjestettäisiin kunnan omistamissa kiinteistöissä eli Hämeenkoskella koululla. Olemme kuitenkin saaneet niin paljon palautetta iäkkäiltä asukkailta kirjaston paikasta, että pidämme sen entisellään, Rahkonen lupasi.

Talous ei parantunut

Kuntaliitoksen tavoitteena oli elinvoimaimen kunta, jolla on vankka taloudellinen pohja.

Yleinen taloudellinen kehitys viime vuoden osalta on ollut heikko, sillä kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen, kuten myös Hollola. Kiky-sopimuksen vaikutukset ovat Rahkosen mukaan monin osin yllätyksellisiä ja ennakoimattomia muun muassa verotulojen vähenemän kautta.

Väestökehityksen osalta tavoitteet eivät ole toteutuneet, sillä vuosien 2016–2018 aikana Hollolan asukasluku on vähentynyt 312 henkilöllä. Työttömyysaste koko Hollolan alueella on sen sijaan kolme prosenttia alhaisempi kuin liittymisajankohtassa. Eriteltyjä lukuja liitoskuntien kesken ei ole käytettävissä.

Kuntaliitos ei ole ratkaissut taloushaasteita, mikä johtuu Rahkosen mukaan yleisestä kaupungistumiskehityksestä ja toimintaympäristön muutoksesta Suomessa.

– Menojen vuotuinen kasvu ei saisi olla prosenttia enempää, mutta samalla verotulot vähenevät. Velkaa per asukas oli ennen liitosta jokaisella hämeenkoskelaisella 2600 euroa, mutta nyt luku 1900 euroa per hollolalainen.

Porkkanaraha pääosin talouden tasapainottamiseen

Hämeenkoskella on kunnanjohtajan mukaan panostettu liitoksen jälkeen lapsiin ja nuoriin.

– Liitoksen Hollolalle tuomasta kolmen miljoonan euron porkkanarahasta noin kolmaosa on käytetty muun muassa matalan kynnyksen velkaneuvontaan ja lastensuojelutyön ohjaukseen ja kaksi kolmaosaa talouden tasapainottamiseen.

Hämeenkoskella on investoitu muun muassa jätevesijärjestelmiin.

– Yksi parannus on ilman muuta se että olemme palkanneet liikuntapaikanhoitajan, joka keskittyy vain Hämeenkoskeen.

Myös valtuutetuilta on kyselty kuntaliitoksen toteutumisesta.

– Vastausprosentti jäi aika laihaksi, mutta yleinen näkemys oli, että odotukset olivat suurempia kuin toteuminen. Kehitystoimia olisi toivottu enemmän.

Tämän vuoden puolella kunta tilaa liitoksesta vielä ulkopuolisen arvion ja tekee kuntalaiskyselyn.

Valinnanvapauskokeilun jatko epävarmaa

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän strategiajohtaja Timo Lounan mukaan valinnanvapauskokeilun jatkuminen on epävarmaa.

– Kokeilu päättyy tämän vuoden lopulla, ja kokeilulle on haettu jatkoa. Kun sote maaliskuussa kaatui, menivät palikat siltä osin uusiksi. Perusturvan osalta palvelusetelimallin jatkuminen on epävarmaa, sanoo Louna.

Osa-aikaisen näytteenottopisteen tuomista Hämenkoskelle Louna ei täysin sulje pois.

– Ostamme palvelut Fimlabilta, joten heillä on myös asiaan sanottavaa. On katsottava, minne rahat riittävät. Pitkien aukiolojen palveluita ei taajamiin joka tapauksessa voida tuoda.

Lounan mukan kuntayhtymässä panostetaan neuvonta- ja nettipalveluihin.

– Kiinteiden toimipisteiden merkitys ei ole enää sama kuin joskus aikaisemmin.

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski