Hämeenkoski

Hämeenkoskipäivä tutustutti historiaan ja makuihin

Petri Ruusunen ja elonleikkuukone. Kuva: Jussi Karvonen

Hämeenkoskipäivässä pääsi tutustumaan vuoden 1918 tapahtumiin, pelaamaan kyykkää sekä tutustumaan paikalliseen maatalouteen ja viljelyyn sekä hämeenkoskelaisiin herkkuihin.

Vuosi 1918 oli esillä, mutta kakkujakin maisteltiin

Vuosi 1918 muutti monen hämeenkoskelaisen elämän. Räätäli Toivo Sulkanen oli perustamassa Koski Hl:n punakaartia ja toimi sen ensimmäisenä päällikkönä. Sulkanen jäi vangiksi Kotkassa huhtikuussa ja siirtyi Pohjois-Savon rykmentin räätälinverstaalle Haminassa väärällä sukunimellä. Koskelle palattuaan Sulkanen pidätettiin, siirrettiin Lahteen, ja oikeus tuomitsi hänet avuoannosta valtiopetokseen viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa 10 vuodeksi. Sulkanen valittiin kunnanvaltuuston vuonna 1922, minkä jälkeen hän toimi vuosikymmeniä valtuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa.

Maanviljelijä Toivo Jaakkola haavoittui vaikeasti helmikuussa Heinolassa. Luoti lävisti pään vasemman korvan takaa. Kun hän makasi maassa, aseveljet olettivat hänen kuolleen ja kantoivat Toivon sivuun, missä muitakin kaatuneita odotti poiskuljetusta. Satoi lunta ja paikalle osunut, Hattulasta kotoisin oleva, Väinö Nikkilä huomasi Toivon poskipäiltä lumen sulaneen ja höyryä nousevan ilmaan. Jaakkola siirrettiin heti sairastupaan.

Jaakkola toipui ja toimi sodan jälkeen muun muassa kunnanvaltuustossa Etolan kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Jaakkola tapasi vuosikymmeniä myöhemmin pelastajansa oman poikansa häissä.

Nämä tarinat ja runsaasti muuta historiaa oli nähtävillä Hämeenkoski-päivänä.
– Saimme Hollolan Esinemuseossa olleen näyttelyn meille siltä osin kuin se liittyi Hämeenkoskeen, iloitsi Koski-Seuran puheenjohtaja Kari Kaivola.

Puolukkakakulla voittoon

Hämeenkosken maa- ja kotitalousseura järjesti tänä vuonna kakkukisan, johon tuli kakkuja kuudelta leipojalta. Voiton vei Ulla Kokkosen kakku.

Kilpakakkujen raaka-aineet olivat varsin vaihtelevia,. Kakuissa oli käytetty banaania, puolukkaa, suklaata ja kesäkurpitsaa. Tuomariston piti syödä kustakin kakusta viipale, mikä oli ilmeisen riittävä määrä, naurahtaa Rauni Miettinen Maa- ja kotitalousnaisista.
Petri Ruusunen toi esille kunnostamansa elonleikkuukoneen, jota Wärtsilä valmisti 1930- ja 1940-lukujen taitteessa.
– Se ränsistyi metsässä vuosikymmenen. Laitteen kohtalo alkoi säälittää. Onneksi muotoa oli sen verran jäljellä, että sain uusittua puuosat, tuumi Ruusunen

Ilpo Markkola esitteli Karjalasta alkujaan olevaa kyykkää.
– Tämä on vaikea peli, koska karttua pitää osata heittää tarkasti ja kovaa. Toisaalta peliä on voitu aikanaan pelata vaikka maantiellä liiteristä tai puupinosta napatuilla välineillä.

Katso lisää kuvia digilehdestä!

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat