Hämeenkoski

Luontoretki kuljetti Pyhän Laurin kirkon raunioilta Ahvenaisten harjulle

Syysmyrsky ei pelottanut reilua kahtakymmentä Koski-Seuran järjestämälle luontoretkelle osallistunutta. Sade ei retken ajalle onneksi osunutkaan kuin muutamin pisaroin, ja tuulikaan ei juuri osunut harjun siimekseen. Retken aluksi kokoonnuttiin Pyhän Laurin kirkon raunioille. Kosken kylä on aikoinaan sijainnut kirkon ympäristössä ja laajentunut siitä etelään päin, nykyisen keskuksen suuntaan. Seudulla on ollut ihmisiä tiettävästi jo 1200-luvulla ja kirkko, josta on enää jäljellä rauniot, on peräisin 1400–1500-luvun vaihteesta. Rakentaminen on aloitettu vuonna 1490.

– Kirkko oli alun perin suorakaiteen muotoinen, kunnes siihen 1600-luvun alkupuolella valmistuivat siivekkeet ja kirkosta tuli kahdeksankulmainen, kertoi retkeä vetänyt Taisto Seuranen.
Tällaisia kahdeksankulmaisia kirkkoja on Suomessa ollut Hämeenkosken lisäksi ainoastaan Rengossa. Tällä hetkellä Hämeenkoskella on käytössä jo neljäs kirkko, joka on nyt 150 vuotta vanha. Pyhän Laurin kirkon raunioiden vieressä sijaitsee lähde, jota on kutsuttu niin Tervalan lähteeksi, Ämmänlähteeksi kuin Vanhan kirkon lähteeksi. Lähde on tiettävästi vanha uhrilähde.

Kirkko oman onnensa nojaan 1600-luvulla

Pyhän Laurin kirkon rakennutti Hauholla syntynyt, Kosken Kurjalan kartanon omistajan kanssa naimisissa ollut Arvid Tawast, joka muun muassa toimi Käkisalmen linnan, Olavinlinnan ja Viipurin linnan linnanpäällikkönä. Kuningas Sigmundin kannattajana Tawast sekä hänen poikansa kuitenkin mestautettiin vuonna 1599 Kaarle Herttuan noustua Ruotsin kuninkaaksi. Kirkko piti jossain vaiheessa korjata ja nimenomaan Arvid Tawast yrittikin säilyttää kirkon. 1600-luvun puolessa välissä kirkko kuitenkin jäi oman onnensa ojaan ja raunioitui.

– Seuraava kirkko oli vaatimaton, puinen hätäkirkko Makasiininmäellä. Kolmas kirkko valmistui 1736 nykyisen vanhan hautausmaan yläreunaan, Taisto Seuranen kertoi.
Tästä kirkosta on jäljellä edelleen erikseen rakennettu, C.L. Engelin suunnittelema kellotapuli.
Nykyinen Hämeenkosken kirkko valmistui vuonna 1870, samana vuonna kuin paikkakunnalla syntyi myös presidentti Paasikivi marraskuun 27. päivä. Kirkko vihittiin käyttöön viikko Paasikiven syntymän jälkeen.
Kirkon raunioilta lähdettiin ylöspäin ja pysähdyttiin Santahaudan mäessä, mistä on löytynyt luita ja pääkalloja, kun suntio oli vuonna 1909 kaivanut hiekkaa jotakin rakennusprojektia varten. Arvellaan, että paikalla on saattanut olla muinainen kirkollinen hautausmaa tai sotilashauta. Kansankielessä kulkenut Santahaudan mäki -nimi viittaisi ainakin tähän. Tarkempia tutkimuksia luiden ja pääkallojen alkuperästä ei tiettävästi ole tehty.

Ahvenaisten järviin ei virtaa eikä sieltä virtaa vettä

Harjulta alas laskeuduttaessa saavutaan Ahvenaisten järvelle tai oikeastaan kahdelle, sillä järviä on Pikku Ahvenainen ja Iso Ahvenainen. Järvien pinta-ala on yhteensä 7.8 hehtaaria ja järvet ovat siitä poikkeuksellisia, ettei niistä lähde eikä niihin tule laskuojia.

– Siksi tämä on hyvä tutkimuskohde, Taisto Seuranen kertoi.
– Pohjasedimentti on hyvä, stabiili tutkittava, vieraita maa-aineksia ei kulkeudu mistään. Vuonna 1979 on tehty paleoekologinen tutkimus järven kehityshistoriasta.
Kyseinen tutkimus on tehty kerrostumanäytteistä. Noston jälkeen näytteet on jäädytetty nestetypellä tai vaihtoehtoisesti ne on jäädytetty jo järven pohjassa hiilihappojäällä. Järvestä on tutkittu kasvijäänteitä, piileviä ja siitepölynäytteitä. Järven vaiheita on pystytty tutkimaan 10 000 vuoden ajalta.
Merkkejä ihmisten toiminnasta paikalta on jo vuodelta 1450 ennen ajanlaskun alkua. Alueella on viljelty vehnää, ohraa, hamppua, ruista, pellavaa ja kauraa tässä järjestyksessä. Rukiin viljely alkoi noin neljäkymmentä vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alueella on harjoitettu kaskeamista, vaikka harjuinen maisema ei vaikutakaan otolliselta kaskeamispaikalta.

.

1 Kommentti

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat