Hämeenkoski

Porvolassa eletään tuhatvuotisen historian taustoittamana

Antti-Into Virtasen taulu Kodin lämpö on maalattu Porvolan kylästä.

Viikinkejä saattoi jäädä harmittamaan vierailu Porvolassa

Hämeenkosken Porvolan kylässä voi sananmukaisesti olla elää historiassa. Porvolan “vesillä” ovat seilanneet muun muassa viikingit.

– Aikanaan tästä lähistöltä kivikkoisesta mäestä löytyi outo pyöreä kivi, jossa oli kolme uraa ja kaiken lisäksi kivi oli erittäin painava kokoonsa nähden. Myöhemmin selvisi, että se oli ollut viikinkien 12-metrisen veneen ankkurikivi. Kivessä on erotettavissa ihmishahmo, ja sen kädessä pakanuuden ajalle tyypillinen vinoristi. Samaa kivilajia on Turun saaristossa ja Ruotsissa Gotlannin saarella. Viikinkiaikaan 1000-luvun alussa tuolla kohdalla on ollut 2,5 metriä vettä. Viikinkejä on mahtanut harmittaa, kun ankkurikivi on jäänyt Hämeeseen, sanoo Seppälän tilan isäntä Tapio Pitkälä.
Seppälän tilalla Toijalantien alkupäässä on sama suku asunut 1600 -luvulta alkaen.
– Historiaa tällä seudulla on yllin kyllin.

Ei mitään tekemistä Porvoon kanssa

Porvolan nimi juontuu Ruotsin vallan ajoilta.

– Maisemaa hallitsevan Linnakallion alla virtaa joki, joten ruotsiksi kylän nimi oli Borgå, mutta kansan suussa se tietysti muuttui Porvolaksi.
Linnakallion päällä on kallioon porattu rajapyykki. Yksi kolmasosa on Porvolaa, loput kirkonkylää.
Linnakallio toimi linnoituksena jo viikinkejä vastaan
– Aikanaan eräs tuttu kaveri oli raivaamassa linnakalliolta puustoa, kun mättään alta vahingossa paljastui lahonnutta hirttä. Oivaltavana kaverina hän lopetti työt ja otti tutkijoihin yhteyttä. Selvisi, että linnakalliolla oli ollut neljä metriä korkea hirsiseinä, joka oli ulkopuolelta valeltu savella. Näin viikinkien kenties ampumat palavat nuolet eivät olisi sytyttäneet hirsirakenteita. Jos viikingit hyökkäsivät, kaikki miehet vetäytyivät linnoitukseen, naiset lapset ja karja pakenivat metsiin. Linnoituksessa oli parin kuukauden muona, ja linnoituksen laella on kalliossa eräänlainen suppa, joka kerää vettä.
Pitkälä on itsekin löytänyt muutaman sadan metrin päästä tilaltaan historiaa. Marjametsällä ollessaan hän löysi mättäästä aitan rauta-avaimen.
– Isonvihan aikana ihmiset kätkivät aitan avaimet lähimaastoon paetessaan vihollista.

Kartanon väki oli pidettyä

Porvola jakaantuu Etu-Porvolaan, Keski-Porvolaan ja Pihkasalmeen. Pihkasalmessa oli aikanaan koulu, ja Keski-Porvolassa kauppa 1930-luvulla.

– Ihmiset olivat hyvin omavaraisia, kaupasta ei tarvittu monesti muuta kuin suolaa ja kahvia, sanoo Oili Heikkilä.
Kylällä vaikutti aikanaan Juho Korremäki, joka Pitkälän mukaan lainasi rahaa prosentin korolla ilman takauksia.
– Maksuaikakin oli “sitten kun jaksat”. Korremäki osti kylän maita vähitellen itselleen Keski-Porvolassa, ja Pihkasalmessa hyvin suuri osa oli Korremäen torppareita
Toijalan kartanolla on ollut aina osansa kylän historiassa. Sekä Toijalan että Pätilän kartanot olivat aikanaan Appelroothin suvun omistuksessa.
– Appelroothit olivat erittäin pidettyjä. Kun kartano meni myyntiin, ei kukaan hämeenkoskelainen halunnut sitä ostaa, vaan uusi omistaja löytyi loppujen lopuksi Hollolasta. Tädin mies oli vähällä ostaa kartanon, mutta täti ilmoitti ettei kartanoa osteta niin pidetyiltä omistajilta.

Kuminan viljely voimisssaan

Toijalantie on tuonut kulkijoita Seppälän tilalle vuosien mittaan monta kertaa.

– Jostain syystä Toijalaan menijät ovat eksyneet tänne. Aika monta kertaa pihalla on levitelty karttoja ja opastettu oikealle tielle.
Porvolassa väki on vuosikymmenten varrella vähentynyt, kuten maaseudulla ylipäätään.
Kylän pellot ovat suurelta osin vuokralla ja kuminaa viljellään laajasti.
– Porvolaa voisi sanoa kuminan viljelyn keskittymäksi. Kumina on tällä hetkellä ainoa viljelylasvi, jonka viljely on taloudellisesti kannattavaa. Kumina valmistuu aikaisin, eikä jää peltoon kuten viljoille tahtoi viime vuonna käydä.
Yksi osa Porvolan kylämaisemasta katosi viime vuoden alussa, kun noin seitsemänkymmentä vuotta hallinnut Kymenlaakson Sähkö Oy:n puumuuntamo sai kyydin kuorma-auton lavetilla kokonaisena Elimäen kotiseutumuseoon. Muuntamo on säilynyt varsin hyvässä kunnossa osittain sen vuoksi, että se saneerattiin 1980-luvulla. Jakelukäytöstä se poistettiin muutamia vuosia sitten.
Muuntamo on rakennettu 1930-luvulla laadittujen tyyppipiirusten mukaan. Alunperin puumuuntamoita oli sähköyhtiön Hollolan ja Kosken jakelualueella hieman yli kymmenen. Niitä syttyi ajoittain palamaan ja ne korvattiin myöhemmin usein betonitiilirakennuksilla ja myöhemmin pylväsmuuntamoilla.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat