Pitäjät Keski-Häme

Harmaapäätikka on runsastunut viime vuosina

Kuva: Wikipedia Creative Commons/Francesco Veronesi

Harmaapäätikka on yksi niistä lukuisista lintulajeista jotka ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä.

Suomen ilmasto on ollut oikukas ennenkin ja menneiltä vuosikymmeniltä löytyy talvisia lämpöjaksoja, jotka ovat olleet varsin lyhyitä.

Leutoina talvina harmaapäätikkoja on vaeltanut Lappiin saakka. Havaintoja on ainakin 1950-luvulta lähtien.

Kuva: Jarmo Vacklin

Harmaapäätikka on kesäisin melko arka näyttäytymään, mutta tulee keväällä ottamaan osansa ruokintapaikan rasvatarjoilusta myös pihapiiriin.

Harmaapäätikan kannalta merkityksellisiä olivat 1970-luvun leudot talvet. Tällöin harmaapäätikkojen talvehtimiset ja pesinnät onnistuivat hyvin. Lintuja vaelsi myös pohjoiseen runsaasti. Aikaisemmin harmaapäätikka pesi lähinnä vain Lounais-Suomessa. Vahva kanta oli Turun ympäristön jalopuulehdoissa ja puistoissa, muun muassa Ruissalossa.

Nykyisin harmaapäätikka on paikoin varsin yleinen aina Jyväskylän korkeudelle asti.

Erityisen voimakasta runsastuminen oli 1980- ja 1990-luvuilla. Samoihin aikoihin talvet rupesivat muuttumaan pysyvästi leudoimmiksi.

Kuva: Wikipedia Creative Commons/Francesco Veronesi

Harmaapäätikkaa on Keski-Hämeessä nähty ainakin Evolla. Onko sinulla havaintoja siitä? Jaa kokemuksesi ja kuvasi Keski-Hämeen Lintubongareissa!

Vihreä väri, harmaa nimi

Harmaapäätikka sekoitetaan usein vihertikkaan, joka on Suomessa erittäin harvinainen. Harmaapäätikan aikaisempi nimi oli harmaatikka, mutta vain linnun pää, niska ja vatsapuoli ovat harmaat, selkä on kellanvihreä. Koiraalla on myös hieman punaista otsassa. Vihertikan koko päälaki on punainen.

Vaikka harmaapäätikka on ollut Lounais-Suomessa pitkään pesimälaji, on sen Ruotsin valloitus takkuillut, ja vastaavasti vihertikka on Ruotsissa melko yleinen, mutta Suomessa sitä ei pesi lainkaan. Vihertikka on selvästi harmaapäätikkaa suurempi ja näin harmaapäätikka jää häviölle reviirikiistoissa. Vihertikka näyttää kuitenkin karttavan vesistöjen ylityksiä, ja kenties tästä syystä Suomen valloitus onkin siltä jäänyt ainakin toistaiseksi tekemättä.

Kuva: Wikipedia Creative Commons/Sven Teschke, Büdingen

Vihertikkaa ei Suomessa usein nähdä. Sen erottaa harmaapäätikasta koko, naaman musta väri ja koko päälaen niskaan asti peittävä puna.

Molemmat tikat ovat mieltyneet avoimiin lehtomaisiin lehti- ja sekametsiin. Pesämetsässä kasvaa usein muun muassa haapaa ja tervaleppää. Tervaleppämetsikössä on usein runsaasti lahopuuta, koska tervaleppä on lyhytikäinen puulaji. Harmaapäätikka pystyy hakkaamaan pesäkolon terveeseen haapaan, mutta ei juuri muihin puulajeihin. Jos harmaapäätikan pesäkolo löytyy muusta puulajista, on kyseessä yleensä lahovikainen puu. Pehmyt haapa on myös altis lahoamiselle ja on näin tärkeä tikkojen ravintopuu.

Vaikka harmaapäätikan vakituinen pohjoisraja ei ole juuri siirtynyt ylemmäksi viime vuosien aikana, on tikkojen määrä kasvanut runsaasti. Nykyisin löytyy pesintöjä harvakseltaan jo Lappia myöten. Vielä 1960-luvulla harmaapäätikka oli harvinainen vaeltaja, ja erityisesti pohjoisessa oli vuosia jolloin sitä ei havaittu ollenkaan.

Piharuokinnan vihreä tikka on harmaapäätikka

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski