Pitäjät Hauho

Hauho monin eri silmin 

Eteläisten järvi, jossa keväisin näkyy pesiviä joutsenia. Kuva: Millamaria Loponen

Hauho on pieni maalaispitäjä lähellä Suomen suurimpia kaupunkeja Tamperetta, Lahtea ja Hämeenlinnaa. Hauhoon kuuluu kuitenkin monia pienempiä kyliä, joista ei ole pitkä matka peruspalveluiden äärelle Kirkonkylälle. Hauho on värikkäällä luonnollaan ja historiallaan inspiroinut ajan saatossa monia taitelijoita, kuten Hella Wuolijokea, joka tunnetaan Niskavuori-näytelmien kirjoittajana.

Eteläinen

Eteläinen sijaitsee Hauhon kirkonkylän ja Hämeenlinnan puolivälissä, noin 15 kilometrin päässä kummastakin. Eteläisissä on oma järvi, Eteläistenjärvi, jossa joutsenet ovat jokakeväinen näky. Metsät ovat reheviä ja luonto on kaunista. Kylässä toimii Eteläisten paikallinen ravintola Barbaari ja sen yhteydessä kyläkauppa Putiikki.

Eteläisten kylä on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo vuonna 1437, kun Paakkolan isäntä Olaf Packaynn Äteyläst sai sakkoja ylittäessään rajoja. Kylän kautta kulki vanha keskiaikainen tie, Ylinen Viipurintie, ja Eteläisten kylän kohdalta lähti Hauhon kirkolle tie.

Eteläisissä on noin 100 oppilaan alakoulu, joka on ollut käytössä vuodesta 1978 asti. Koulu paloi vuonna 2001, jonka jälkeen uusi kivikoulu otettiin käyttöön 2002. Koulun yhteydessä on myös päiväkoti. Nykyään Eteläisten kylässä on reilu 1000 asukasta.

”Mukava ja rauhallinen maaseutukylä”

Jarmo Loponen 55, on asunut Eteläisissä 18 vuotta. Loponen arvostaa etenkin Eteläisten luontoa ja hyvää koulua, mutta hänen mielestään liikenneyhteyksissä ja palveluissa olisi parantamisen varaa.

– Kaiken kaikkiaan Eteläinen on kuitenkin mukava ja rauhallinen maaseutukylä.

Alvettula

Alvettulan kylä sijaitsee 29 kilometrin päässä Hämeenlinnasta, Hauholle on 8 kilometriä. Alvettulasta löytyvät muun muassa kyläkauppa ja kyläkoulu. Kesäisin aukeavat kauniit maisemat Lakkianselälle ja Alvettulan joelle. Alvettulassa on kesällä paljon mökkeilijöitä nauttimassa hienoista maalaismaisemista ja pikkukylän tunnelmasta.

Alvettulan kylä muodostui aikoinaan Alvettulan, Hauhonselän ja Väinölänlahden väliin jäävälle alueelle. Kylän keskustaajama tunnettiin aikaisemmin ja vielä nykyäänkin Männistönmäkenä.

Alvettulan vanha silta, joka tunnetaan Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista. Kuva: Ella Adamson

Alvettulan vanha silta valmistui juuri ennen sodan alkua vuonna 1916. Suomen sisällissota koetteli vuosina 1917–1918 Alvettulan kylää monin tavoin, ja Alvettulan vanha silta olikin paljolti sotatoimien keskipisteenä. Kun punaiset hävisivät Tampereen valtauksen, alkoi punaisten vetäytyminen kohti itää. Reitti olisi kulkenut Hämeenlinnan kautta, mutta saksalaisten vallattua kaupungin 26. huhtikuuta, lähtivät punaiset poikkeuksellisesti menemään Alvettulan kautta. Myös 1900-luvun alkupuolen tapahtumat ovat tehneet kylän laajalti kuuluisaksi sekä kirjallisuudessa että elokuvissa. Vuonna 2000 Alvettulan kylä valittiin Vuoden kyläksi.

”Mukavampaa kuin kaupungin vilskeessä”

Mari Voutilainen 32, on asunut Alvettulassa noin kaksi vuotta. – Alvettulassa on rauhallista asua ja mukavampaa kuin kaupungin vilskeessä, Voutilainen pohtii. Hänen mielestään Alvettulassa on paljon hyvää.

– Kyläkauppa on kiva ja on mukavaa, että lähellä on vesistöjä, jonne voi mennä kesäisin veneilemään ja uimaan, Voutilainen kertoo. Kehitettävää hänen mielestään olisi linja-autoyhteyksissä, joita menee vain vähän Alvettulan alueella.

Kirkonkylä

Keskiaikaisen kivikirkon torni kohoaa korkealle kohti pilviä ja onkin hyvä maamerkki Hauhon Kirkonkylälle. Silmät lepäävät kauniissa maalaismaisemassa ja vesistöissä, jotka tunnetaan myös hyvistä kalavesistä.

Kesäisin Kirkonkylä ja koko Hauho heräävät henkiin, kun mökkiläiset saapuvat nauttimaan auringosta mökeilleen, ja vanhan puukoulun, entisen Kirkonkylän ala-asteen pihalla, alkaa joka lauantainen kesätori. Vanharaitti tarjoaa hyviä uimarantoja ja kauniita maisemia auringon paistaessa taivaalta.

Pienessä Hauhon kylässä on kuitenkin vuosien aikana tapahtunut kaikenlaista. Hauholla asuva Georg Mikael Hidén keroo, että Isovihan aikana 1700-luvulla venäläiset tekivät tuhojaan Kirkonkylällä mennessään kuin tullessaankin.

– Polttopisteeksi Kirkonkylä joutui Suomen sisällissodan aikana 1918. Hauhon alueella käytiin monia taisteluja aina Alvettulan sillalta Lehdesmäkeen asti.  Merkkejä sisällissodasta on löydettävissä vielä nykyäänkin. Esimerkiksi Hauho-seuran esinemuseon seinässä on edelleen nähtävissä reikä, jonka luoti on tehnyt, Hidén kertoo.

– Tuhansia punaisia pakeni Hauhon kautta kohti itää. Kaikkien niiden punaisten muistolle, ketkä teloitettiin Kirkonkylällä ja Hauholla 1918, on pystytetty muistomerkki Vihniönmäkeen, lähelle nykyistä rautakauppaa, hän lisää.

Vihniönmäki on Kirkonkylän asutuin alue. Hiljalleen mäki on täyttynyt uusista taloista ja rakennuksista. Kuva: Jenna Nurminen

Kirkonkylän asutetuin alue on Vihniö, joka oli kuitenkin vielä 1970-luvun alussa melkein pelkkää metsää. Vasta viimeisen vuosikymmenen aikana Vihniönmäkeen on noussut erikokoisia ja -värisiä taloja, jotka ovat muodostaneet lopulta Kirkonkylän asutuimman alueen.

Kirjoittajat:  Ella Adamson, Jenna Nurminen, Millamaria Loponen, Venla Pykäläinen

Artikkeli on alunperin julkaistu 25.4.2019 Keski-Hämeen koululaisnumerossa, jonka uutiset ovat kirjoittaneet Hauhon Yhtenäiskoulun 8.-luokkalaiset.

 

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski