Hauho

Ilkka Teerijoki luennoi Hauhon kunnan perustamisesta

Hauho-päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun juhlittiin Hauhon 140-vuotispäivää. Vuosien varrella päivää on vietetty erilaisin teemoin ja tänä vuonna runsas osallistujajoukko pääsi kuuntelemaan Hauho-talolla Hauhon historian kirjoittajan, filosofian tohtori Ilkka Teerijoen luentoa Hauhon kunnan perustamisesta ja kunnallishallinnon muodostamisesta.

<@Hauho>Hauho<@$p>

– Hauhon pitäjänhistorian kolmas osa on näillä näppäimillä menossa taittajalle ja sitten painoon. Se olisi tarkoitus julkaista Hauho-seuran 70-vuotisjuhlassa 12.12., kertoi Hauho-seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen ennen luennon alkua.
1865 asetus kunnallishallinnon uudistamisesta
– 1850-luvulla Aleksanteri II oli Venäjän keisarina ja silloin tehtiin suuri määrä uudistuksia, jotka olivat tulevalle kehitykselle tärkeitä, kuten kansakoulun perustaminen ja elinkeinon vapautuminen, kertoi Ilkka Teerijoki.
Ennen kunnallishallinnon uudistamista kirkkoherra johti pitäjänkokouksia. Ongelmana oli, että pitäjänkokouksia oli harvoin ja niissä käytiin epäsäännöllisesti ja päätökset tehtiin pienellä porukalla. Hauho oli jo tuohon aikaan kokonaan suomenkielinen ja asiat käsiteltiin suomeksi. Pöytäkirjat kirjoitettiin kuitenkin ruotsiksi. Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu pöytäkirja on vuodelta 1859.
– Kokousten pöytäkirjat tarkastettiin, mutta ne voitiin tarkastaa vain, jos paikalla oli joku sellainen, joka oli ollut edellisessäkin kokouksessa. Pöytäkirjan tarkastamiseen saattoi näin mennä parikin vuotta, mutta se ei estänyt päätösten toimeenpanoa, Ilkka Teerijoki kertoi hallinnon ongelmista.
Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnon uudistamisesta, jossa maalliset asiat erotettiin seurakunnasta. Ennen tätä maaseudulla ei ollut kunnallislakeja ja -säädöksiä.

Kokous kunnan perustamisesta 150 vuotta sitten

Kun uudistusta pantiin toimeen, kyseltiin eri viranomaisten käsityksiä siitä, miten uudistus tulisi toteuttaa. Kuultiin ajatuksia, että rahvaalle oli annettava aikaa sopeutua uusiin velvollisuuksiin, ettei se ryhtyisi vastarintaan. Kuitenkin sanottiin myös, että ”suomalainen rahvas on älykkäämpää, kuin tavallisesti ajatellaan”. Hauhon rovasti Sirén kannatti uudistusta, mutta ehdotti siihen kymmenen vuoden siirtymäaikaa.

– Vuonna 1866 asiaa pidettiin outona ja siitä ajateltiin seuraavan lisää menoja, Ilkka Teerijoki sanoi.
Suomessa oli vuonna 1868 27 kuntaa, jossa uudistus haluttiin toimeen ripeästi. Sata kuntaa myös myöhästyi uudistuksen toimeenpanosta, mutta Hauho ei ollut näiden joukossa. On huomattavaa, että tuolloin vuosina 1866-1867 oli myös vuosisadan pahimmat katovuodet ja väestöä kuoli nälkään ja tauteihin.
– Oli erinomaista, että uudistus saatiin läpi, Ilkka Teerijoki huomautti.
150 vuotta sitten, 13.9.1868 pidettiin kirkonmenojen jälkeen ensimmäinen uuden järjestyksen mukainen kokous. Kokous kesti pitkään, vaikka aiheita oli vain yksi: kunnan toimihenkilöiden valitseminen. Kuntakokoukseen saivat osallistua kaikki täysi-ikäiset miehet palkollisia lukuun ottamatta, mutta vain 26 henkilöä oli tuolloin paikalla. Kirkkoherra August Alén valittiin kuntakokouksen johtoon edelleen, vaikka se ei enää olisi ollut pakollista.

Kirjoitustaitoiset ruotsinkielisiä

Hahkialan kartanon luutnantti Charpentier kuitenkin valitti päätöksestä, koska oli toimittu mies ja ääni- periaatteen mukaan ääniluettelon sijasta. Niinpä lääninhallitus kumosi 1869 vaalit ja valittiin toimikunta laatimaan ääniluetteloa, jossa äänimäärä määräytyi tulojen ja varallisuuden mukaan. Verot maksettiin manttaalien mukaan. Esimerkiksi Hahkialalla oli kolme manttaalia ja se tarkoitti 30:ä ääntä. Muun muassa lampuodeilla ja tilanvuokraajilla oli 1 ääni, kauppiailla ääniä voittojensa mukaan. Käsityöläisillä ja torppareilla saattoi olla ääni riippuen siitä, kuinka laajaa heidän toimintansa oli.

Vuonna 1869 äänestettiin äänioikeuden perusteella ja kuntakokouksen johtoon valittiin edesmenneen kirkkoherran poika. Kunnallislautakunnan johtoon valittiin luutnantti Charpentierin veli Knut, mutta tästä seurasi lisää hankaluuksia, sillä Knut ei osannut kirjoittaa suomea ja tuohon aikaan pöytäkirjat piti jo kirjoittaa suomeksi.
– 1870-luvulla kielikysymys jatkui, sillä suurin osa kirjoitustaitoisia oli ruotsinkielisiä. Kansakoulun myötä saatiin myös suomenkielisiä kirjureita, Ilkka Teerijoki kertoi kieliongelmista.
Ongelmista huolimatta kunnan asiat onnistuttiin hoitamaan. Hoidettavana oli muun muassa köyhäinhoito, palotoimi ja petoeläinten hävittäminen.

1875 päätökset kaikkien luettavaksi

Vaikka kunnallishallinto ja seurakunta oli erotettu, puhuttiin edelleen usein vanhasta muistista seurakunnasta kunnasta sijaan, koska niin oli tehty satoja vuosia. Usein myös kokoonnuttiin kirkossa. Samat henkilöt myös vaikuttivat niin kunnassa kuin seurakunnassakin. Vuonna 187 vuokrattiin Mikkolan isännältä tupa kokouksien pitämistä varten. Kokousten paikat vaihtelivat, kunnes vuonna 1901 valmistui Hauhon kunnantalo.

Vuonna 1875 tehtiin päätös, että kokouksessa päätetyt asiat tulivat ilmoitustaululle kaikkien luettavaksi, vaikka kokoukseen ei olisi paikalle päässytkään. Kokouksissa oli paikalla usein vain kolmisenkymmentä henkeä tuhannesta äänioikeutetusta. Löytyypä noilta ajoilta hyvinkin lyhyt kokouspäiväkirjakin, jossa on vain todettu: Ei tullut väkeä. Tilanne muuttui vasta myöhemmin yhteiskunnallisen heräämisen myötä.
– Käsitys demokratiasta oli tuolloin hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Pidemmän päälle nämä ratkaisut ja tapahtumat olivat kuitenkin hyvin merkityksellisiä, Ilkka Teerijoki summasi.
Lisää näistä tapahtumista on luettavissa Hauhon historian kolmannesta osasta.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat