Hauho

Oma lentokone valmistui neljässä vuodessa

Tapio Mäkisen haaveena on nousta jonakin päivänä kotitalon viereiseltä pellolta ilmaan ja lentää vaikka Ouluun. Kuva: Jussi Karvonen

Tulevaisuudessa Hauhon Vihavuodessa asuva Tapio Mäkinen suunnittelee nousevansa omalla lentokoneellaan muutaman kymmenen metrin päästä pellolta.

Tapio Mäkinen haaveilee nousevansa kotitalonsa kulmalta ilmaan

– Matka Ouluun kestäisi parisen tuntia. Kone vie tavallista 95E:tä 15 litraa tunnissa. Lentäminen ei kustannusten puolesta ole paljonkaan autoilua kalliimpaa Siipien polttoainetankkeihin mahtuu 72 litraa polttoainetta, millä määrällä lentää viitisen tuntia, sanoo Mäkinen.
Nelisen vuotta sitten Mäkinen osti rakennussarjana italialaisen Santiniuksen lentokoneen.
– Talkootunteja on kertynyt ehkä noin 1200. Rakentamisen voi tehdä nopeamminkin, jos leipätyö olisi sallinut. Kone tuli osina rekalla parissa kollissa. Suurimmat yksittäiset osat olivat neljän metrin pituiset siipien pääsalot. Auto ei ole sen jälkeen talliin mahtunut.
Mäkinen kokosi koneen kotinsa pihalla Vihavuodessa.
– Kokosin sen kertaalleen valmiiksi, sitten irrotin siivet ja vein trailerilla koneen ja siivet Asikkalan Vesivehmaalle.
Mäkinen on ammatiltaan lentokonemekaanikko ja kokemusta on muun muassa niin Finnairilta kuin Karairiltakin.
– Töiden takia olen asunut viime vuodet paljolti muualla kuin Hauholla, mutta kaikki vapaa-aika on kulunut konetta rakennellessa. Kun kone on nyt lentokunnossa, itseäni miltei harmittaa, koska parasta on ollut nimenomaan rakentaminen. Tästä harrastuksesta 70 prosenttia on ollut rakentamista, loput 30 prosenttia on lentämistä. En pidä ihan mahdottomana sitä, että lentelen koneella vähän aikaa, myyn sen ja alan kokoamaan uutta konetta.
Kaksipaikkaisen koneen kokoaminen ei tuottanut lentokonemekaanikolle vaikeuksia, mutta minkä tahansa lentolaitteen kokoaminen on tarkkaa puuhaa.
– Piirustukset ovat selvät ja hyvät. Uskoisin, että koneen pystyisi kokoamaan sellainenkin harrastaja, jolla ei olisi ammatillista kokemusta alalta. Tarkkuus ja ohjeiden yksityiskohtainen noudattaminen ovat lentoturvallisuudenkin takia tärkeitä.
Lentokoneen kokoamisessa tarvittiin noin 5000 niittiä, jotka kaikki oli niitattava yksitellen.
– Kokoamisessa käytetään niin sanottuja klekoja. Ne laitetaan valmiiksi porattuihin reikiin. Kun osat ovat varmasti paikoillaan, kleko katkaistaan, ja varsinainen niitti pultataan reikään.
Mäkinen tilasi rakennussarjan lähes valmiina.
– Oikeastaan vain radiolaitteet piti tilata erikseen, koska ne eivät kuuluneet pakettiin.

Kellukkeilla saisi lisää vapauksia

Mäkisen kone on niin sanottu hyväksymätön lentolaite.

– Katsastukset ovat helpommat kuin hyväksytyssä lentolaitteessa. Käyttöönotto vaatii 25 tuntia koelentoja, minkä jäkeen saan Trafilta varsinaisen lentoluvan koneelle. Kone pitää katsastaa joka toinen vuosi. Voisin asentaa tähän kellukkeet, jolloin olisi mahdollista laskeutua järville. Kellukkeet antaisivat vapauksia laskeutumispaikkojen valinnassa. Koneella voi laskeutua hyväpohjaiselle pellolle, muttei tietenkin vasta puintiajan jälkeen. Maanomistajan lupa pitää tietysti olla.
Suomessa vastaavan tyypin koneita on Mäkisen arvion mukaan muutama.
– Minun oli ensimmäinen Suomeen ostettu tämän tyypin kone.
Nykysäännöt edellyttävät, että lentolupakirjan voimassa pitäminen vaatii vähintään 12 lentotuntia kahden vuoden aikana. Kun tuo määrä täyttyy, lupakirjan saa uusittua lyhyellä tarkastuslennolla
– Tietysti lentotunteja pitäisi kerryttää vähän enemmän jo tuntuman ylläpitämiseksi
Rakentaja saa huoltaa koneen itse, mutta Mäkinen saattaa tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista apua, lähinnä moottorin osalta.
– Sinänsä koneen huolto ei vaadi kuin öljyn, sytystytulppien ja suodattimien vaihdot. Oma silmä tottuu nopeasti koneeseen, eikä välttämättä havaitse kaikkea huollettavaa, minkä ulkopuolisen silmä saattaa havaita.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat