Hauho

Rikulanrannan markkinoille haetaan uutta konseptia

Johan Pietilän ensimmäiset asiakkaat olivat Arja ja Pekka Vuorinen. Kuva: Jussi Karvonen

Rikulanrannan markkinoille on luvassa uutta konseptia. Nykyisessä muodossaan markkinoiden tulevaisuus näyttää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Saastamoisen mukaan hieman arveluttavalta.

Perinteiset kävijät eivät enää tapahtumaan hakeudu
<@Hauho>Hauho<@$p>

Ensimmäiset sikajuhlat pidettiin 1980-luvulla, jolloin kyse oli Alvettulan vanhan sillan säilyttämisestä. Sen jälkeen markkinoiden suosio on Saastamoisen mukaan vaihdellut.
– Aikanaan Rikulanrannan markkinat olivat monien sellaisten hauholaisten kohtaamispaikka, jotka asuivat vakituisesti muualla. He tapasivat toisiaan markkinoilla ehkä sen ainoan kerran vuodessa. Nyt tuo sukupolvi alkaa olla siinä kunnossa, etteivät he enää ehkä jaksa lomamatkoille lähteä. Toisaalta osa ihmisistä käy usein tai asuu Hauholla, eikä heillekään markkinat ole enää yhtä tärkeä kohtaamispaikka kuin ehkä aikaisemmin, miettii Saastamoinen.
Tänä vuonna ajankohta oli sovitettu elokuun ensimmäiselle viikonlopulle, mutta myyjien määrä jäi ainakin takavuosista.
Seuraavana viikonloppuna olivat Hämeenlinnassa Elomessut ja edellisinä viikonloppuina oli erilaista tapahtumaa Hämeenlinnan seudulla.
– Tapahtumia on aika paljon ja markkinoille on aika vaikea löytää hyvää ajankohtaa. Myös konsepti pitäisi uusia. Olemme kyläyhdistyksessä miettineet vaihtoehtoja. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi jonkinlaisen motoristitapahtuman yhdistämisen markkinoihin. Ehkä markkinat voi jotenkin yhdistä myös herkkujen yöhön, sanoo Saastamoinen.

Kirjoille toivottiin ostajia

Tänä vuonna monella myyjällä oli kaupattavana perikunnilta peräisin olevaa jäämistöjä.

– Tulin kokeilemaan, menisikö tavara kaupaksi. Osa on lasten vanhoja leluja, iäkkään sukulaisen peruja. Tiedän, etteivät kirjat ole kovassa huudossa, mutta minulla on muun muassa militariaan ja historiaan liittyvää kirjallisuutta, jonka uskoisin joitakin kiinnostavan. Ei tästä bisnekseksi ole, mutta pääasia saada tavaraa pois jaloista, tuumi Antti Saarinen.
Marjatta Hiedolla oli samansuuntainen ajatus.
– Kirjoja ei huolita oikein mihinkään, mutta voihan sitä aina kokeilla.
Rantaan oli koottu sekalainen valikoima huutokauppatavaraa, muun muassa huonekaluja. Ne oli kerätty esimerkiksi kyläläisten omista nurkista.
Huutokauppaan Saastamonen ei ollut täysin tyytyväinen.
– Iso tavara jäi myymättä, mutta sen me osasimme vähän ennakoidakin, sanoo Saastamoinen
Johan Pietilä on ollut myymässä säilykekalaa. Muikut ja särjet olivat Hauhon vesiltä, lohi muualta.
– Vähän hiljaistahan täällä nyt on verrattuna takavuosiin. Olen eläkkeellä, mutta tulin vielä myymään, kun täällä on vanhoja asiakkaitakin.
Hämeenlinnassa asuvat Arja ja Pekka Vuorinen osuivat Pietilän päivän ensimmäisiksi asiakkaiksi.
– Olemme täällä aika usein käyneet, koska kummankin juuret ovat tällä seudulla. Olemme käyneet markkinoilla miltei joka kesä.

Kaupungilta toivotaan apua

Kyläyhdistykselle markkinat ovat voimanponnistus. Saastamoinen toivoo kaupungilta pientä ymmärrystä kustannusten jaossa.

– Vanhan tien ylläpitoon osallistuvat paikalliset taloudet, mutta kaupungin osuus 58 euroa tuntuu olevan kaupungille ylivoimaisen suuri maksettavaksi. Kaupunki peräänkuuluttaa matkailun merkitystä, ja vanhan tien ylläpito liittyy juuri matkailuun, sanoo Saastamoinen.
Hauhon kunnan aikana rannan WC liitettiin kunnalliseen verkkoon, ja kaupunki maksaa jätevesimaksut samoin kuin joen kummankin puolen jäteastiat.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat