Hauho

Sotjala on asiakirjojen mukaan Hauhon vanhin kylä

Sotjalasta tunnetaan ehkä parhaiten Hovinkartano taidenäyttelyineen ja sen yhteydessä toimiva Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys, mutta Sotjala on myös Hauhon kylistä vanhin. Sotjala on mainittu asiakirjoissa muita kyliä aikaisemmin, jo vuonna 1385. Kyseisenä vuonna Vanajassa järjestetyillä kuninkaankäräjillä mainitaan istuneen lautakunnassa Jwniss af Sodhiala eli Junis tai Juho tai Joonas Sotjalasta. Keskiaikaisissa asiakirjoissa Sotjala mainitaan useasti. Hovinkartanon mailla sijaitsevat uhrilähde ja uhrikivi, joita pidetään merkkinä rautakautisesta asutuksesta, mutta kylästä on löytynyt merkkejä, jotka viittaavat jo kivikautiseen asutukseen.

Nimi Sotjala on omintakeinen hauholainen nimi, sillä vastaavaa nimeä ei löydy muualta Suomesta. Tutkijoiden mukaan nimi saattaa juontaa esikristilliseen miehen nimeen Sotijalo tai Sotia.
Vuonna 2012 Weberin piste eli Suomen väestöllinen keskipiste sijaitsi Sotjalassa.

Ennen vilkas kylä, nyt hiljaista

Kuuden kilometrin päässä kirkonkylältä sijaitseva Sotjala ulottuu maantieteellisesti varsin laajalle, mutta varsinainen kylän keskus sijaitsee Pyhäjärven eteläpuolella tienvarressa. Nykyinen asutus on muodostunut pitkälti Hovinkartanon ympärille, missä sijaitsee tien varressa myös jo käytöstä poistunut Sotjalan vapaaehtoisen palokunnan kalustovaja, joka on peräisin 1800-luvulta.

Sotjalalle on käynyt kuten monelle muullekin kylälle, se on vuosien saatossa hiljentynyt, kun ihmiset ovat muuttaneet muualle.
– Ennen tämä oli vilkas kylä, oli kaksi kauppaakin. Nyt hyvä, jos näkee kaksi kissaa, nauraa Sotjalasta syntyisin oleva, vakituisesti Helsingissä asuva Reijo Uusitalo, jolla on Sotjalassa edelleen kesäpaikkana oma kotitalo.

Kaksi koulua

Sotjalassa on ollut kaksikin koulua. Kylään perustettiin kansakoulu vuonna 1889 ja se toimi vuoteen 1976 asti kahdessa eri koulurakennuksessa. Uusi koulu rakennettiin 1960-luvun alussa. Reijo Uusitalo kertoo ehtineensä käydä sekä vanhaa että uutta koulua. Lapsia oli kylässä tuolloin paljon, monessa talossa oli useita lapsia viidestä kymmeneen ja yhdessä puuhasteltiin kaikenlaista. Nyt Uusitalo kertoo tietävänsä kylällä yhden lapsiperheen. Koulurakennukset myytiin myöhemmin yksityiskäyttöön, vanhemmassa koulurakennuksessa toimi jonkin aikaa uistintehdas.

Kylän miljöökin on muuttunut. Ennen kylässä oli suuria maatiloja, maisema oli aukeampaa ja oli enemmän peltoja, joiden paikoille on nyt kasvanut puustoa. Reijo Uusitalo osoittaa kotitalonsa taakse, jossa oli ennen aukeaa ja joka nyt on metsittynyt. Vanhoja mäkitupia on myös purettu. Eikä ole enää lehmiäkään, kuten ennen oli monella ja lehmille oli kylällä yhteislaidun. Uusitalokin muistelee, että kotona oli lehmä ja sika, oltiin omavaraisia ja voitakin valmistettiin itse, kun rahasta oli puutetta.

Kalaa tulee, kalastajia ei ole

Omavaraisuuden lisäksi särvintä saatiin myös Pyhäjärvestä.

– Tuli kalastettua paljon, voitin pilkkikilpailujakin, Uusitalo muistelee.
Uusitalo kertoo käyvänsä toisinaan edelleen kalassa, vielä enemmän sienestämässä ja marjastamassa.
– Kyllä kalaa tulee Pyhäjärvestä vieläkin, kalastajia ei vain enää ole. Nyt Pyhäjärvikin on paremmassa kunnossa. Kalan saa helpommin kaupan tiskiltä, hän naurahtaa.
Omalta tontilta löytyy myös liperiä tai lipstikkanakin tunnettua yrttiä, jota Uusitalo kuivattaa. Sieniäkin on vielä jäljellä edelliseltä kesältä.
Hauhon kirkonkylälle on Sotjalasta kuusi kilometriä. Kirkonkylällä käytiin muun muassa urheilukilpailuissa ja niiltä ajoilta Uusitalollakin on tuttavia edelleen. Ennen kanssakäyminen naapureiden kesken oli vilkasta ja vierailulla saatettiin piipahtaa ilmoittamattakin.
Suuri osa kyläläisistä muutti aikanaan töiden perässä muualle, kuten Uusitalokin aikanaan. Nyt monet talot ovat jo uusilla mökkiläisillä ja tyhjilläänkin olevia taloja on. Reijo Uusitalo suree, ettei lapsiakaan kiinnosta tulla Sotjalaan, itse kotiin on kuitenkin päästävä.
– Täällä on mukavan rauhallista, Uusitalo tuumii vanhasta kotipaikasta Helsingin vastapainona.

Kylänraitilta on Keski-Hämeen ja taiteilija Antti-Into Virtasen yhteinen ylistyslaulu hämäläiselle kylälle. Kerromme Keski-Hämeessä kuulumisia ilmestymisalueemme kylistä ja esittelemme niitä myös taiteilija Virtasen taulujen kautta. Mitä kuuluu vanhaan, tuttuun kylään tänään? Osa näistä kylätauluista oli nähtävillä Antti-Into Virtasen tämän vuoden taidenäyttelyssä Tuuloksen pirtillä.

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat