Pitäjät Hauho

Hauholla on avattu uusia uria entisten umpeutuessa

Tapani Vanhanen ja Pyhä pyrähdys. Kuva: Jouni Lehtonen

Seurakunnat joutuvat perumaan kevättalven kinkerit koronan vuoksi, mutta Hauholla pääsee hiljentymään hiihtoladulle.

Koronapandemia vaikuttaa tuntuvasti myös seurakuntien toimintaan. Jumalanpalvelukset pyritään järjestämään sunnuntaisin, mutta ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Hauholla asiaa on tulkittu siten, että kokoontumisrajoitusten sallimissa puitteissa kirkkoon voidaan ottaa jumalanpalvelukseen osallistumaan enintään kymmenen seurakuntalaista.

Hauhon ja Lammin seurakunnat sekä Hämeenkosken kappeliseurakunta välittävät jumalanpalveluksiaan suoratoistopalveluiden kautta katseltavaksi kotoa käsin.

Seurakuntien muu tapahtumatoiminta on lähes kokonaan olosuhteiden pakottamana tauolla. Hauholla esimerkiksi on viime viikolla tehty päätös perua jo kertaalleen siirretyt kevään kaikki kinkerit. Hauholla on perinteisesti järjestetty lukusia kinkeripiireittäin. Vuosi sitten lukuset ehdittiin järjestää pitäjän 11 kinkeripiirissä, koronapandemian puhjettua maaliskuussa kuudet jäivät pitämättä. Kirkkoherra Tapani Vanhasen mukaan tämän vuoden kierros on raskain mielin päätetty jättää väliin.

– Joillain kylillä olisi ehkä voitu kinkerit järjestääkin, sillä osallistujamäärä ei välttämättä olisi ylittänyt kymmentä. Mutta tasapuolisuuden ja selvyyden vuoksi peruimme ne kaikki tai itse asiassa siirsimme ensi vuodeksi, Vanhanen kertoo.

Hauhon seurakunta aikoo tehdä kevääksi kinkerivideon, jonka katsomalla pääsee lukustunnelmaan. Kokoontumisiin palataan jälleen ensi vuonna, mikäli kulkutautitilanne sen sallii. Hauholla on perinteisesti kokoonnuttu kinkereille koteihin.

Kuva: Jouni Lehtonen

Kuluvan talven hiihtoinnostus on tarttunut kirkkoherra Tapani Vanhaseenkin. Nuoruudessa hankittu hiihtotaito kaipaa vain pientä kertausta. Katso kirkkoherran hiihtonäyte jutun lopussa olevalta videolta!

Korona on innoittanut luomaan uusia tapoja seurakuntalaisten tavoittamiseksi. Tämä vaatii seurakunnan työntekijöiltä kekseliäisyyttä ja venymistä. Hauholla kirkkoherra Tapani Vanhanen on jopa kavunnut pappilan vintille noutamaan esiin vanhat suksensa ja lähtenyt avaamaan latua pappilan alapuolella sijaitsevalle Pappilanarolle.

Kirkkoherran apuna on ollut hauholainen latuaktiivi Pauli Rantanen, hän teki latupohjan moottorikelkalla. Puuseppä Veikko Tuominen valmisti laturastien kylttipohjat hyödyntäen tässäkin Hauhon kirkkopihalla kasvanutta kuuluisaa lehtikuusta.

Laskiaisesta ja sitä seuranneesta tuhkakeskiviikosta alkoi paastonaika ja seurakunnan matka kohti pääsiäistä. Se on hiljaisuuden retriittien aikaa ja tarjoaa mahdollisuuden mietiskelyyn ja hiljentymiseen. Ajatus yhdistää retriitti ja hiihto syntyi kirkkoherra Vanhaselle, kun hän pappilan ikkunasta katseli hiihtäjän suksivan Pappilanarolla.

– Pappilan alapuolisella alueella on ollut joka talvi jonkinlainen latu ja hiihtäjiä. Sinne on nyt seurakunta tehnyt hauholaisen pyhiinvaelluksen, Pappilanaron pyhän pyrähdyksen. Se on alle kilometrin mittainen latu, jonka varrella on neljä rastia, Vanhanen selostaa.

Lähtöpaikka ladulle löytyy Hauhon seurakuntatalon takapihalta. Pienen mäenlaskun jälkeen latu kulkee lähinnä tasamaalla. Joka rastilta löytyy taulu, jossa on jokin Raamatun teksti, ajatelma, virren säkeistö ja lyhyt rukous.

– Ajatuksena on pysäyttää ihminen hetkeksi ja tarjota hetken retriitti tutussa ympäristössä; kirkkoherra valaisee.

Pappilanaron pyhä pyrähdys pidetään avoinna niin kauan kuin hiihtokelejä piisaa.

 

Kuva: Jouni Lehtonen

Pappilan alapuolella sijaitseva Pappilanaro on tunnettu uimarannastaan. Talvella siellä pääsee hiihtämään. Latua pitkin voi jatkaa tänä talvena Hauhonselän jäälle ja aina Alvettulaan saakka.

Kinkerit
  • Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Vanhempien, isäntien, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli kokoontua lukupiireittäin.
  • Ennen oppivelvollisuuden tuloa voimaan lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina huomattava kansansivistyksellinen vaikutus.
  • Kinkerit olivat osa kirkon kasteopetusta, kristillistä kasvatusta. Kinkereiden merkityksen ovat korvanneet kunnallinen kouluopetus ja seurakunnallinen rippikoulutoiminta, jotka vastaavat nykyisin sivistystyöstä ja kristinopin juurruttamisesta.
  • Kinkereitä järjestetään edelleen maaseudulla, jossa niillä on yhteisöllistä merkitystä. Esimerkiksi Hauhon ja Lammin seurakunnissa kinkeriperinne elää vahvana.
  • Kinkereitä pidetään niin kutsuttuina yleisinä kinkereinä kinkeripiireittäin ja koululaiskinkereinä. Tänä vuonna kinkerit on peruttu koronapandemian vuoksi.
  • Kinkereillä esitellään kyläläisille uudet seurakunnan työntekijät, kerrotaan seurakunnan työstä ja sovitaan kylän kerho- ja pyhäkoulutoiminnasta. Kinkereitä pidetään kodeissa, kouluilla ja seurakuntataloissa.
  • Lähde www.evl.fi

Katso Jouni Lehtosen kuvaamalta videolta Pyhän pyrähdyksen esittely ja kirkkoherra Tapani Vanhasen hiihtonäyte!

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat