Pitäjät Hauho

Hauholle tultiin ottamaan mallia koulupihan kehittämisestä

Hauhon yhtenäiskoulun taakse on tekeillä opetuslampi. Kuva: Maria Ilonen

Hauhon Yhtenäiskoululla järjestetty pihaseminaari keräsi runsaan osanottajajoukon ja Hauholle saapui seitsemisenkymmentä opettajaa ja rehtoria tutustumaan, miten koulun pihaa voidaan kehittää.

Päivän teemana oli pihojen kehittäminen paremmin lapsen ja nuoren kasvuprosessia sekä opetussuunnitelmaa tukevaksi. Ohjelmaan sisältyi asiantuntijaluento sekä kahdeksan eri toimintapisteen kiertäminen ja työstäminen koulun pihalla opettajien ja oppilaiden yhteistyönä. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Hauhon Yhtenäiskoulu ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Hauholla koulun pihaa ja koulua on rakennettu yhdessä oppilaiden kanssa ja heidän ideoitaan huomioimalla. Nyt muualta tultiin ottamaan oppia sekä saamaan inspiraatiota omien koulupihojen muokkaamiseen.

– Me tuunaamme meidän kouluamme koko ajan, niin sisällä kuin ulkonakin. Käytämme mielikuvitusta ja rohkeutta, emmekä suostu valittamaan resursseista, halvalla voi saada hyvää, sanoi yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen.

Oppilaiden osallistaminen

Paappasen mukaan koulujen pihoja rakennetaan liikaa valvonnan ehdoilla. Vaikka turvallisuuskin on tärkeää, liian turvalliseksi pihaympäristöä ei saisi rakentaa.

Hauholla onkin tehty monenlaista. Pihalla on myös monen ikäistä käyttäjää, sillä yhtenäiskoululla on oppilaita esikoululaisista yläkoululaisiin. On muun muassa rakennettu ötökkähotelleja lahopuista, viety metsänreunaan vuolukivi ja opetettu hirvet ja peurat käymään sen luona, ja paikalle on asennettu myös riistakamera.

Koululla lapset ja nuoret osallistuvat suunnitteluun ja tekemiseen.

– Aina käytetään momentum, kun voidaan osallistaa oppilaita. Koulu voi olla sellainen ympäristö, johon oppilaat voivat jättää jälkensä, Paappanen sanoi.

Paappanen kertoi muun muassa, kuinka esikoululaisten hiekkalaatikkoa varten oli tuotu pihalle hiekkaa, mutta hän pyysi, että hiekat jätettäisiin vähän kauemmas. Sitten hän pyysi ykkös- ja kakkosluokkalaiset kantamaan hiekkaa esikoululaisten hiekkalaatikkoon. Ja hommaan ryhdyttiin innolla.

Maisema-arkkitehti Mari Ariluoma oli seminaarissa puhumassa koulupihan mahdollisuuksista. Hän korosti, kuinka oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Oppimisympäristöjen ulkotilojen suunnittelussa tulisi näin ottaa huomioon luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset, ympäristö liikkumaan kannustavana ja ympäristön pedaogogiset mahdollisuudet.

Tasapainorata autonrenkaista ja pajumajat rauhoittumiseen

Koululla ja pihalla sijaitseviin, kahdeksaan eri toimintapisteisiin jakauduttiin ryhmiin. Jouni Himanen Lahdesta veti pistettä, jossa ensin suunniteltiin ja sitten rakennettiin tasapainorataa käytetyistä autonrenkaista. Himanen on ollut Lahdessa toteuttamassa vastaavia projekteja. Oppilaat ja opettajat yhteistuumin kaivoivat maata ja porasivat renkaita yhteen.

– Käytettyjä renkaita kyllä löytyy, niitä voi kysellä vaikka rengasfirmoista, Himanen sanoo ja suosittelee puuhaan kitkarenkaita.

Pajumajojen rakentamista oli vetämässä ylitarkastaja Kristian Åbacka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

– Pajumajat toimivat esimerkiksi rauhoittumispaikkoina. Pajuja löytyy ja niitä saa ottaa maanomistajan luvalla. Pajut kannattaa istuttaa koulun pihalle toukokuun aikana, jolloin ne alkavat kasvaa, joten majojen teko on parasta sijoittaa toukokuulle, Åbacka kertoi.

Opettajat tuumivat pajumajan kimpussa ahertaessaan, että luontoa pitäisi kouluissa hyödyntää enemmän. Lions Clubin väki oli käynyt edellisenä iltana ottamassa oksat pois pajuista, niin että seminaaripäivänä päästiin rakennushommiin.

Opetuslampi tekeillä

Luonnon diversiteettipisteessä esiteltiin ötökkähotelleja, joita yhtenäiskoululla on valmistettu. Lahopuihin on tehty reikiä, jonne ötökät voivat majoittua.

– Monimuotoisuus on laskenut ja maapallon tila on huolestuttava hyönteisten suhteen, hyönteishotellin voi tehdä mistä puulajista tahansa, näin voidaan kohentaa biodiversitettiä, sanoi Panu Villanen.

Koulun taakse on tekeillä opetuslampi, johon istutetaan kasvillisuutta. Opetuslampea on tarkoitus hyödyntää erityisesti biologian ja ympäristöopin opetuksessa, mutta mahdollisesti muutenkin.

Biologian opettaja Marja Kervinen toivoo, että veteen saataisiin ötököitä ja lammen äärelle perhosia. Kasveja on yritetty valita niin, että ne houkuttelisivat niitä.

– Vesinäyte voidaan hakea tästä läheltä. Saa nyt nähdä, miten vesi tässä pysyy. Ja toivottavasti kasvit juurtuisivat, Kervinen sanoo.

Valmistuu, kun valmistuu

Rehtori Pekka Paappanen oli pihamaalauspajalla seminaaripäivään tyytyväinen. Pihamaalauspajassa muun muassa rakennettiin liikennepuistoa.

– Valmistuu kun valmistuu, hän sanoo liikennepuistosta ja korostaa nimenomaan tekemisen merkitystä.

– Kyllä voi olla ylpeä koulun kehityksestä ja monipuolisuudesta ja tästä porukasta, Paappanen sanoo.

Ulkoluokassa saatiin uusia ideoita oppituntien pitoon muun muassa ABC-lakanasta. Ainoa sisätiloissa toteutettu paja oli suunnittelutyöpaja, jossa maisema-arkkitehti Niina Repo esitteli pilottiprojektiaan, ja yhdessä pohdittiin omien koulupihojen hyviä ja huonoja puolia.

Teknologiaa on hyödynnetty Hauholla muun muassa siten, että suolle on viety vuolukivi, jotta hirvet ja peurat oppisivat käymään siellä, ja nyt paikalle on asennettu myös riistakamera. Koulun katolle on asennettu aurinkopaneeleita, ja tulevaisuudessa oppilaat voisivat ehkä ladata kännykkänsä aurinkoenergialla.

Katso lisää kuvia Keski-Hämeen digilehdestä!

Katso video:

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP