Pitäjät Hauho

Hauhon itsenäinen apteekki täytti sata vuotta

100-vuotiasta Hauhon apteekkia juhlittiin kakkukahvein. Kuva: Maria Ilonen

Sisäasiainministeriö määräsi itsenäisen Hauhon apteekin perustettavaksi 3.1. 1919 ja saman vuoden marraskuussa apteekki avattiin. Maanantaina juhlistettiin itsenäisen apteekin sataa vuotta kakkukahvein. Ennen itsenäisen apteekin perustamistakin Hauholla oli apteekkitoimintaa, sillä siellä toimi Hämeenlinnan II Raatihuoneen apteekin haara-apteekki, joka oli perustettu vuonna 1896.

Hauhon ensimmäisen apteekin apteekkariksi oli 16 hakijaa, joista apteekkioikeus myönnettiin apteekkari Gustaf Salomon Wahlroosille 18.6. 1919. Hän osti uutta apteekkia varten talon kunnantalon vierestä. Wahlroos toimi apteekkarina vuoteen 1925, jonka jälkeen apteekkioikeudet sai proviisori Fredrika Fellman. Apteekkitalo oli apteekkarin vaihdoksen yhteydessä siirtynyt Hauhon Säästöpankin omistukseen, mutta apteekki sai edelleen jatkaa tiloissa. Säästöpankki toimi myös samassa talossa. Tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi, ja pankki aloitti uuden toimi- ja liiketilan rakentamisen vuonna 1939. Kyseinen rakennus valmistui vuonna 1940, ja apteekki seurasi pankkia tiloihin vuokralaisena. Näissä tiloissa apteekki toimii edelleen tänäkin päivänä.

Nykyinen apteekkari kymmenes

Nykyinen apteekkari Jyrki Leppänen tuli Hauholle apteekkariksi 31.5. 2018. Hän on Hauhon apteekin kymmenes apteekkari. Leppänen tuli Hauholle Turengin apteekista, missä hän toimi proviisorina.

– Hauhon apteekki oli toinen apteekki, jonka lupaa koskaan hain ja olin yllättynyt, kun lupa minulle myönnettiin. Minulla oli väitöskirjatutkimus tekeillä, mutta se jäi apteekkiluvan myötä nyt tauolle, Leppänen sanoo.

Fredrika Fellman toimi apteekkarina vuoteen 1948 saakka. Hänen aikanaan apteekkia kosketti myös tragedia vuonna 1926. Nuori farmaseutti oli päivystysvuorossa ja ihmeteltiin, kun apteekki ei auennut. Myöhemmin hän löytyi naimisissa olevan rakastettunsa kanssa ammuttuna Vihniönmäestä. Tästä tapauksesta on aikanaan tehty myös murhaballadi, jonka Hauhon apteekissa nykyään työskentelevä farmaseutti Mari Hyvärinen kertoo esittäneensä Hauho-talossa.

Fellmanin jälkeen apteekkareina ovat toimineet Kaarlo Bertel Sarjanto vuosina 1948-1963, Erkki Sarpakunnas 1963-1971, Raili Tikkanen 1971-1982, Kirsti Alastalo 1982-1998, Irene Soinio-Laaksonen 1998-2005, Anneli Kaukonen 2005-2011 sekä Päivi Olifirenko 2011-2018.

Apteekkari Sarjanto toi kalustuksen mukanaan

Hauhon apteekin sisustuksessa näkyy edelleen 1930-luku ja sen loimukoivukalusto, johon kuuluu muun muassa käärmekuvioitu tiski. Kalusto on valmistettu aikoinaan Kuopiossa Lihtamon puusepäntehtaassa. Kyseisen kaluston toi Hauholle apteekkari Kaarlo Bertel Sarjanto. Hänet oli valittu perustettavan Vuoksenrannan apteekin apteekkariksi vuonna 1938, mutta hän ehti toimia siellä vain pari vuotta ennen talvisodan alkamista. Siirtoapteekki perustettiin Humppilaan, jonne apteekkari onnistui pelastamaan apteekkikalustonsa. Kalusto siirtyi sitten Hauholle Sarjannon mukana vuonna 1948 ja on säilytetty Hauholla tähän päivään saakka.

– Eihän näin hienoja kalusteita enää mihinkään valmisteta, sanoo Jyrki Leppänen ja kertoo apteekkari Irene Soinio-Laaksosen remontoineen aikanaan apteekkia.

Apteekki on toiminut pitkään samoissa tiloissa, joten arvokkaan kalustuksen säilyttäminen on ollut luontevaa. Remontin yhteydessä 1999 apteekin tietokonekantaa lisättiin reilusti, ja kalusteita järjesteltiin uudelleen. Tuolloin myös reseptilääkkeille hankittiin asianmukainen säilytyslaatikosto. Itsehoitolääkkeitä ja sidetarpeita varten hankittiin uusi laatikosto.

Pienessä apteekissa pitää tehdä kaikkia töitä

Jyrki Leppänen on nyt toiminut Hauholla puolisentoista vuotta, jonka aikana hän on uusinut tietojärjestelmän 2000-luvun aikaiseksi.

– Olen huomannut, että mitä isompi paikka, sen kireämpiä ihmiset ovat, eivätkä jaksa odottaa. Täällä Hauholla on ollut leppoisaa ja mukavaa. Tämä eroaa isossa apteekissa työskentelystä myös siinä mielessä, että kaikkia töitä on tehtävä tavaranpurusta asiakaspalveluun ja kirjanpitoon. Olin aikoinaan oppilaana Tampereella yliopiston apteekissa, ja siellä oli esimerkiksi yksi henkilö niin sanottu Sentraali-Santra, joka vastasi puheluihin. Pienessä apteekissä ketään ei voi irrottaa tiettyyn tehtävään, vaan esimerkiksi puhelut hoidetaan muun työn sivussa, Leppänen sanoo.

Hauhon apteekin tulevaisuus näyttää tältä hetkellä vakaalta. Apteekkeja ja apteekkilupia säätelee lainsäädäntö, ja uusia apteekkilupia myönnetään tai entisiä muutetaan esimerkiksi sivuapteekeiksi ainoastaan sen kautta. Hauhon väestöpohja riittää Leppäsen mukaan kyllä siihen, että apteekki paikkakunnalla säilyy.

Apteekkilupaa voi hakea, kun on laillistettu proviisori, ei ole konkurssissa eikä holhouksen alainen. Hakijoista lupa myönnetään sille, jonka nähdään omaavan parhaat valmiudet kyseisen apteekin hoitamiseen.

– Ensimmäinen apteekkilupa myönnetään tällaiseen pienempään apteekkiin, näin turvataan se, että pätevä henkilö on hoitamassa myös maaseudun lääkehuoltoa, Leppänen sanoo.

Toistaiseksi Leppäsellä ei kuitenkaan ole kiire Hauholta mihinkään. Työmatkakin on kohtuullinen Hämeenlinnan kantakaupungissa asuvalla Leppäselle.

Kuva: 100-vuotiasta apteekkia juhlittiin kakkukahvein. Jyrki Leppänen on aloittanut Hauhon apteekin apteekkarina 31.5.2018. Farmaseutti Mari Hyvärinen on työskennellyt Hauhon apteekissa vuodesta 1994. Reino Rantio muistaa monta Hauhon apteekkaria, jollain tavalla jo vuosina 1948-1963 apteekkarina olleen Kaarlo Bertel Sarjannon.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski