Pitäjät Hauho

Hauhon kirkkopihan lehtikuusen taru jatkuu puuesineinä

Kirkkoherra Tapani Vanhanen Hauhon kirkkopihalla. Kuva: Jouni Lehtonen

Hauhon kirkkopihassa kasvanut jyhkeä lehtikuusi koki kasvuhistoriansa aikana 1860-luvun nälkävuodet, Suomen itsenäistymisen ja sitä seuranneen kapinakevään 1918. Lehtikuusen läheisyyteen siunattiin viime sotien 189 hauholaista sankarivainajaa. Kuusen juurella on vietetty vuosittaiset sankarihautojen muistohetket. Nämä ja monta muuta koettelemusta lehtikuusi koki elinaikanaan. Myös lukuisia ilon hetkiä on jykevän puun juurella ikuistettu valokuviin hääpareista ripille päässeisiin.

Viime joulukuun 18. päivänä satanut märkä lumi oli latvukseltaan leveän ja vinorunkoisen puuvanhuksen harteille liikaa. Illan hämärryttyä noin kello 16 aikoihin saattoi kuulla kirkkopihasta rutinaa puun säleiden murtuessa ja tömähdyksen puun kaatuessa. Kirkon seinustalla Lautsian kartanoa 1800-luvulla omistaneen Schulmanin suvun haudalla kasvanut lähes 200-vuotias euroopanlehtikuusi tuli näin kasvutiensä päähän.

– Kaikella on tässä maailmassa aikansa, Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen huokaisee tutkiessaan lehtikuusen kantoa.

Tyvestä on tullut nähtävyys

Kaatunut puu korjattiin pian talteen joulukirkkoon rientävien tieltä. Oksiston ja kaatuneen rungon siirron jälkeen paljastui, että kirkkopihan vanhat hautamuistomerkit säilyivät vahingoittumattomina, kuten itse kirkkorakennuskin.

Lehtikuusen pystyyn jätetystä tyvestä on tullut nähtävyys, jota on valokuvattu ja jonka juurelle on joulunaikaan tuotu kynttilöitä ja jopa kukkia. Loppiaisenakin, messun jälkeen, kantoa toimittajan kanssa arvioimaan piipahtanut kirkkoherra sai seuraa lehtikuusen rippeitä valokuvaamaan tulleesta pariskunnasta.

Jouluhartaudessa kirkkoherra Vanhanen muisteli puuvanhusta vanhan joululaulun sanoin: Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset! Ja laulun sanathan jatkuvat lehtikuuselle osuvasti: Sä vihannoitset kesäisin, tuot lehväs talven tuiskuihin. Ramin päivän räntätuisku Anno Domini 2019 oli sille liikaa.

Hauhon puu oli Suomen suurimpia

Hauhon kirkkopihan puu oli euroopanlehtikuusi (Larix decidua), ja tiettävästi Suomen suurimpia yksilöitä. Vihreät jättiläiset -nimiseen kirjaan on Hauhon puun kohdalle merkattu mittaustulos vuodelta 1988, jonka mukaan tyven ympärysmitta oli tuolloin 392 senttimetriä ja korkeus 22,5 metriä.

Keski-Euroopan vuoristoseuduilla luontaisesti kasvava puulaji yleistyi Suomessa 1700-luvulta alkaen erityisesti kartanoiden puistoihin istutettuna. Kirkkopihan puun kasvuun lähtö on hämärän peitossa, mutta voi olettaa, että Lautsian kartanon omistajasuvun haudalle taimi olisi tuotu kartanon mailta tai ainakin kartanon väen toimesta. Viimeisin sukuhautaan haudattu on jalosukuinen majuri Otto Wilhelm Schulman. Hän kuoli 10.5.1830.

Sittemmin Lautsian kartano sai uudet omistajat, ja Schulmanin sukua ei enää asu Hauholla. Suvun edustajat, saatuaan tiedon haudalla olleen lehtikuusen kaatumisesta, vierailivat vuoden vaihteessa Hauholla tutustumassa tilanteeseen.

– Suvun edustajat ilmaisivat halunsa istuttaa kirkkopihaan uuden puun, Tapani Vanhanen kertoo.

Puun jatkokäyttöä ideoidaan

Hauhon seurakunnalla on nyt mietinnässä, miten puuaines käytetään arvolleen sopivasti. Virallisesti puu on seurakunnan kiinteistöistä vastaavan Hämeenlinnan seurakuntayhtymän omaisuutta.

– Seurakuntayhtymän talousjohtaja Kai Kauppinen on luvannut, että hauholaiset saavat päättää mitä puulla tehdään. Seuraavassa seurakuntaneuvostossa asia on esillä, Vanhanen kertoo.

Pystyyn jäänyt tyvi saa ainakin toistaiseksi jäädä paikoilleen muistuttamaan puuvanhuksesta ja toisaalta luonnon voimista. Kaatuneesta rungosta ja järeämmistä oksista on tarkoitus tehdä ainakin muistoesineitä. Kirkkoherran mielessä muhii ideoita, lehtikuusesta voisi valmistaa penkkejä kirkkopihaan. Terveestä ja paksusta rungosta voisi taitavissa käsissä syntyä jokin puuveistos. Saako Hauhon seurakunnan uskollinen palvelija, vaivaisukko Bartimeus, rinnalleen vaivaisakan? Aika näyttää.

Katso lisää kuvia Keski-Hämeen 9.1.2020 julkaistusta digilehdestä!

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat