Pitäjät Hämeenkoski

Hautausmaakävely Hämeenkoskella kiinnosti

Kosken VPK:n kesäjuhlien yhteydessä järjestettyyn Hämeenkosken hautausmaakävelyyn osallistui yli 50 ihmistä. Kuva: Anja Hiidenheimo

Koski-seura ry järjesti hautausmaakävelyn Valkjärven hautausmaalla VPK:n kesäjuhlien yhteydessä sunnuntaina 21. heinäkuuta. Paikalle saapui yli viisikymmentä henkilöä. Kari Kaivola ja Juuso Torvinen opastivat ryhmää hautojen keskellä.

Hämeenkoskella on kaksi hautausmaata. Vanha hautausmaa sijaitsee kirkonmäellä, (Toijalantie 11). Se on ollut käytössä varmasti ainakin kirkon rakentamisesta lähtien vuodesta 1735. Sankarihautausmaa perustiin kirkon viereen talvisodan aikaan ja sankariristi paljastettiin 6.2.1942. Vapaussodan sankarimuistomerkki on vuodelta 1970.

Toista hautausmaata, Valkjärveä, on käytetty 1800-luvun lopulta lähtien, (Asikkalantie 9). Hautausmaan portilla on edellisen kirkon kellotapulin alaosa läpikäytävänä. Rakennus on peräisin 1700-luvulta.

Ennen hautausmaata on alueella sijainnut hätäkirkko kruununmakasiinissa 1730-luvulla isonvihan jälkeen. Valkjärven hautausmaan uusi osa otettiin käyttöön 5.8.1930. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki on Valkjärvellä ja paljastettu 1951, nimikyltti on vuodelta 1974. Alueelle on haudattu ainakin 20 hämeenkoskelaista ja 60 muun paikkakuntaista punaista.

Hämeenkoskella on molempia hautausmaita käytetty rinnakkain. Ennen uuden Valkjärven hautausmaan käyttöönottoa, ja tilan loppuessa, siirryttiin käyttämään vanhaa hautausmaata kirkon kupeessa. Vanhalla hautausmaalla on 1936 suoristettu käytäviä ja samassa yhdessä hävitetty paljon vanhoja hautoja.

Molemmat Hämeenkosken hautaholvit sijaitsevat vanhalla hautausmaalla, Kurjalan kartanon, von Essenien sekä Leinelän Ylöstalon. Valkjärvellä niitä ei ole.

Aikaisemmin hautamuistomerkit olivat puupaanuja, puuristejä sekä virkamiehillä kyläseppien takomia metalliristejä. Valkjärven hautausmaan vanhassa osassa oli vielä 1950–1960-luvuilla runsaasti puuristejä. Hautakivet yleistyivät vasta tämän jälkeen.

Hautausmaakierros kesti pari tuntia. Täällä on löydettävissä runsaasti pitäjän vanhaa historiaa. Kuulimme kartanoiden ja ratsutilojen omistajasuvuista, (Appelroth), sisällissodan kohtaloista Hämeenkoskella, kunnallishallinon kehittyessä mukana olleiden kuntakokousten ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien elämästä, (Utela, Niklander, Korremäki, Rinne, Maijala), paikkakunnan yrityksissä ja teollistumiseen vaikuttaneista henkilöistä, Verkatehtaan ja Henriksdalin takomon sekä kutomon ja leipomon omistajista (Dufvat ja Korhonen, Leivo, Silvonen, Salmenlinna), pysähdyimme runoilija Sirkka Seljan, (Sirkka-Liisa Tulonen) valkoisen puuristin luona sekä kanttorien ja rovastien haudoilla (Jurva, Salonen, Kalke). Lopuksi kuulimme jatkosodan hävittäjälentäjästä Paavo Mannilasta (1917–1972) ja Etolan Lastenkodin ensimmäisestä johtajasta Lyyli Koskisesta (1888–1952). Paahteinen hellepäivä jatkui Palokunnan kesäjuhlilla VPK:n orkesterin konsertilla Seuralassa.

Anja Hiidenheimo

Kuva: Anja Hiidenheimo

Johan Fredrik Niklander (1850–1918) on merkittävä hahmo Hämeenkosken historiassa. Hän vaikutti sekä kunnallishallinnossa että kulttuurissa. Hän oli muun muassa Hämeenkosken Seurahuoneen perustaja. Hän myös kokosi Koskelta Hl torpparilähetystön, joka pyrki kenraalikuvernööri Bobrikovin puheille vaatien Päivälehden päätoimittaja Eero Erkon erottamispäätöksen kumoamista. Niklander oli nuorsuomalaisen puolueen jäsen ja kannattaja. Niklander surmattiin 1.5.1918 kotitalonsa pihalla samaan aikaan, kun Huljalassa käytiin taistelua saksalaisten ja Länsi-Suomesta itään pakenevien punaisten välillä.
Lähde: Kosken Kohinat
Kuva: Anja Hiidenheimo

 

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP