Pitäjät Tuulos

Helka Hyytiä löysi uuden kipinän pyöräilyyn

Helka Hyytiä. Kuva: Jussi Karvonen

Sähköavusteisuus laittaa polkemaan huonossakin kelissä, ja sähköavusteinen polkupyörä tuo pyöräilijän aina kotiin olosuhteista riippumatta.

Sähköavusteisuus on lisännyt tuuloslaisen Helka Hyytiän poljettuja kilometrimääriä, koska se helpottaa lähtemispäätöstä. Väsähtämistä ei tarvitse etukäteen pelätä, ja sähköavusteisuus tuo aina pyöräilijän kotiin saakka, naurahtaa Helka Hyytiä.

Kolmisen vuotta sitten ostettu sähköavusteinen polkupyörä ei enää tavalliseen polkupyörään vaihdu.

– Pyörän satulaan on helpompi nousta huonommallakin säällä, kun vastatuuli saattaisi muutoin asettaa pyöräilylle kynnyksen.

Sähköavusteisuus auttaa ylämäissä ja vastatuulessa, eivätkä jalatkaan joudu liian kovalle rasitukselle

– Polvi muljahti viime vuonna, enkä olisi varmaan kyennyt tavallisella ajamaan mutta avustimen ansiosta pyöräily onnistui hyvin. Polven takia jalkavoima oli hieman heikkoa, mutta liike voiteli polvea, muttei rasittanut sitä liikaa

Hyytiä ajaa hyvällä säällä 17 kilometrin yhdensuuntaisen työmatkansa pyörällä Tuuloksesta Ruununmyllylle.

– Työmatkalla on isoja ylämäkiä, jotka olivat tavallisella pyörällä yhtä jurruuttamista. Koko matka on vilkasta valtatietä, jossa piennar on aika olematon. Kun aikaa on, kiertelen pikkuteitä. Matkaa kertyy kilometreissä 4–5 kilometriä enemmän, mutta liikennekin on olematonta.

Hyytiän pyörässä on kolme vaihdetta ja jokaiselle vaihteelle kolme eri säätöä sähköavusteisuudelle eli tavallaan yhdeksän vaihdetta.

– Löysimme jälkikäteen tästä vielä talutusvaihteenkin, josta myyjäkään ei tiennyt mitään. Kun pyörää taluttaa, se talutusvaihteella etenee kävelyvauhtia, eikä pyörää tarvitse siis työntää. Toisaalta avustimen voi aina jättää kytkemättä, jolloin pyörä on kuin mikä tahansa perinteinen polkupyörä, sanoo Hyytiä.

Kuva: Jussi Karvonen

Hyvällä säällä Helka Hyytiä ajaa lähes parinkymmenen kilometrin yhdensuuntaisen työmatkansa sähköavusteisella pyörällä. Marjamatkoja varten hän toivisi, että pyörässä olisi vielä ryömintävaihdekin.

Nykäisy voi yllättää

Sähköavusteisuus edellyttää pyöräilijältä hyvää tasapainoa. Sähkövoima astuu kuvaan heti kun pyöräilijä polkimia polkaisee.

– Pyörä nykäisee, mikä saattaa yllättää ensi alkuun. Nykäisyn kanssa kannattaa olla tarkkana, kun pyörää kääntää. Nykäisyyn oppii kuitenkin tosi nopeasti. Valittu avustustaso lähtee päälle heti ensimmäisestä polkaisusta. Avustinta ei tarvitse laittaa päälle, jos pihalta lähtiessä pitää vaikka kaartaa kovasti johonkin suuntaan. Pehmeällä hiekalla etupyörä tahtoo kiemurrella koska veto on siinä pyörässä, Hyytiä kertoo.

– Olin tottunut jalkajarruun ja se on myös turvallisempi kuin pelkkä käsijarru. Kaaduin heti pyöräliikkeen pihalla, kun kokeilin pyörää. Etujarru nappasi kiinni sataprosenttisen tiukasti.

Hyytiä halusi pyöräänsä myös etukorin, mikä on osoittautunut hyväksi etenkin marjamatkoilla.

— Keräsin syksyllä 70 litraa marjoja, ja etukoriin mahtuu hyvin kymmenen litran marjasanko. Vähän tasapainoiluahan sen ämpärin kanssa ajaminen on, mutta en ole kaatunutkaan. Jos pyörään saisi vielä ryömintävaihteen, olisivat marjamatkat täydellisiä. Nyt sähköavusteisuus vie eteenpäin hieman liian kovaa, eikä tienvarren marjamättäitä oikein tahdo ehtiä seurata. Ilman avustinta polkeminen käy turhan raskaaksi.

Sähköavusteisen pyörän moottorin tuoma huippunopeus on 25 kilometriä tunnissa. Moottorin tehoa ei sitä suuremmaksi voi lisätä, koska pyörä muuttuisi mopoksi.

– Alamäissä pääsee neljääkymppiä, mutta avustin menee pois päältä 25 kilometrin kohdalla, mutta voin tietysti polkea pyörää niin kovaan vauhtiin kuin jaksan. Avustin ei rajoita nopeutta.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat