Pitäjät

Keski-Hämeen Ympäristöyhdistys on luontoarvojen äänitorvi

Luonnonsuojeualueet tarjoavat oivia retkikohteita

Keski-Hämeessä on upeita luontokohteita. Keski-Hämeen Ympäristöyhdistyksellä on paikallisena luonnonsuojeluyhdistyksenä oma tehtävänsä keskihämäläisten luontoarvojen puolestapuhujana.
Luonnosuojeluyhdistyksellä on paikkansa etenkin tiedonjakana ja verkoston ylläpitäjänä
Keski-Hämeen Ympäristöyhdistyksellä yksi tärkeä tehtävä on kannustaa vieraslajien, lähinnä lupiinin ja jättäpalsamin, vähentämiseen.

– Niiden poistaminen lienee mahdottomuus, mutta leviämisen rajoittamisen eteen voitaisiin tehdä jonkin verran toimenpiteitä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Ruuhijärvi.
– Vieraslajit valloittavat elinympäristöjä alkuperäisiltä kasveilta. Laki velvoittaa kuntia rajoittamaan vieraslajien leviämistä, mutta Hämeenlinna ei ole paljonkaan asian eteen tehnyt.
Jättipalsami valtaa ranta-alueita, kun lupiini on kuivien paikkojen kasvi. Jättipalsamin hävittämiseen riittää niiden kitkentä, jottei kasvi pääsisi siementämään. Lupiini sen sijaan pitäisi saada maasta juurineen.
– Lupiini leviää tehokkaasti esimerkiksi tienvarsilla. Yksi tärkeä tavoite olisi saada estettyä kasvin leviämistä esimerkiksi Untulanharjulle, sanoo Ruuhijärvi.
Viime aikoina julkisuutta myrkyllisyytensä takia saanut jättiputki ei ole toistaiseksi iso ongelma Keski-Hämeessä.
– Yksittäisiä kasveja toki täälläkin on ja niitä kunnat ovat hävittäneetkin, sanoo Ruuhijärvi, .

Yhdistys antaa tarvittaessa lausuntoja

Keski-Hämeen Ympäristöyhdistys täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Jäseniä on yhteensä 65 Lammilla, Hämeenkoskella ja Tuuloksessa.

– Kuntarajat ovat muuttuneet, mutta meillä on jäseniä kaikista näistä entisistä kunnista.
Luonnonsuojeluliitto on Ruuhijärven mukaan ainoa perinteinen luonnosuojeluharrastusta edistävä kansalaisjärjestö, jolla on paikallisyhdistyksiä joka puolella maata.
– Voimme antaa esimerkiksi lausuntoja erilaisissa ympäristölupia koskevissa asioissa tai vaikkapa kaavoitusasioissa.
Liitolla on vuosittain teemoja, joiden mukaan myös paikallisyhdistykset mahdollisuuksiensa mukaan toimivat
Yhdistys tekee vuosittain muutaman retken, joista yksi on ollut viikonloppuretki
– Sen olemme useana vuotena tehneet jonnekin saaristoon. Muita retkiä ovat olleet muun muassa kasviretket lähiseudulle. Tänä syksynä 6.10. on tarkoitus lähteä Evolle tutustumaan suomalaiseen metsäluontoon. Evolla pääsee tutustumaan ikimetsään. Metsäluonto on myös liiton tämänvuotinen teema

Kohteita Keski-Hämeessä runsaasti

Keski-Hämeessä on useita luontokohteita, jotka ovat avoimia retkeilylle. Evo on oma lukunsa jo valtakunnallisen statuksensakin takia. Ruuhijärvi luettelee kuitenkin lukuisia muitakin vierailun arvoisia kohteita:

Untulanharju on jo sijaintinsa ansiosta ykköskohde. Metsälehmuksia on jopa tuhansia puita ja vuorijalavia muutamia. Harjulla kasvaa myös runsaasti pähkinäpensasta.
Alueella pesivät muun muassa harvinaiset pähkinähakki ja valkoselkätikka.
– Untulanharjulla on luontopolku, jonka rastien kuvaukset löytyvät parkkipaikan postilaatikosta. Lammin biologisella asemalla on kaksi luontopolkua, toinen kertoo lehto- ja rantaluonnosta ja uudempi tiedepolku havainnollistaa Asemalla tehtävää luonnontutkimusta, Ruuhijärvi kertoo.
– Lammin yksi hienoimpia kalliokohteita on Halilan kallio. Lamminjärven–Halilan kohteeseen kuuluvat Lamminjärven lisäksi Halilan rauhoitettu kallioalue ja lehto. Valtakunnallisesti merkittävä Lamminjärvensuo on suurimmaksi osaksi vetistä nevaa ja lettoa. Suolla kasvaa vaateliaita kasveja. Etelään pystysuorana seinämänä viettävä Halilankallio on lakiosistaan paikoin ketomainen. Lammijärven suolle avautuu hieno näköala kalliolta. Kallioille pääsee Lammi–Asikkala tieltä Pääjärven kohdalta. Matkaa kertyy muutama sata metriä.
Sajaniemen luonnonsuojelualue Ormajärven pohjoispäässä on hieno lehtoalue, jossa tosin ei ole luontopolkuja, mutta liikkuminen jokamiehenoikeudella on sallittu.
Hietasalalon virkistysalue Kuohijärvellä on hieno kohde, mutta pääsy edellyttää venettä. Siihen voi tutustua myös talvella jäillä liikkumalla.
Kaurastensuo Jahkolassa on suoluontokohde, mutta pitkospuita ei suolla ole. Niiden olemassaolo lisäisi retkeilyä.
Ruuhijärvi toivoo että tulevaisuudessa reittejä olisi nykyistä enemmän. Kymmenisen vuotta sitten avattiin harjureitti Sankolasta Liesoon.
– Vuosien kuluessa se on hakkuiden takia mennyt osin umpeen. Noin kuuden kilometrin polku on edelleen olemassa, mutta opasmerkit ovat tainneet jäädä hakkuiden alle.
Tuuloksen Hevonpierettämänmäellä on alkukeväästä komeasti kukkivia kangasvuokon ja kylmänkukan risteymiä useita satoja
Kangasvuokko on itäinen laji ja kylmänkukka läntinen, mutta esiintymät osuvat yhteen Tuuloksessa, missä mielessä se on ainutlaatuinen paikka
Hämeenkosken erikoisuus on lähdeluonto.
Kellolanlähde Huljalassa on iso avolähde, ja sen läheisyydessä rotkolaaksossa sijaitsee Helveltinlähde valtatie 12:n molemmin puolin
Rotkolaakso on osin laidunaluetta, jonne ei ilman maanomistajan suostumusta oikein pääse retkeilemään. Vuosittain alueelle on järjestetty muutamana päivänä mahdollisuus tutustua.
Luonnonsuojelualueilla ei saa poimia kasveja, mutta yleensä marjastus ja sienestys ovat sallittuja.
– Ne ovat retkeilyyn oivia paikkoja. Tulenteko on sallittu yleensä merkityillä nuotiopaikoilla.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat