Pitäjät Keski-Häme

Kiurunkin kevätmuutto on aikaistunut

Kiurujen muutto alkaa heti, kun pellot alkavat vapautua lumivaipasta. Paikoitellen paluumuutto jatkuu toukokuun loppuun asti. Kuva: Jarmo Vacklin

Viime vuosien leudot talvet ovat helpottaneet kiurunkin elämää suuresti. Muistissa ovat kovat pakkastalvet, jotka koittelivat myös kiurujen talvehtimisalueita Keski-Euroopassa ja silloin moni kiuru jäi palaamatta kotipellolleen Suomessa.

Kiuru on hyvin paikkauskollinen lintu ja palaa yleensä aina samalle reviirilleen. Vanhin Suomessa rengastettu kiuru (vanhalta nimeltään leivo tai leivonen) on ollut seitsemän vuoden ikäinen.

Eteläiseen Suomeen kiuruja alkaa virrata hiljalleen maaliskuun aikana, sitä mukaan kun tienposket ja pellonreunat sulavat lumesta. Päämuutto tosin painottuu yhä huhtikuun alun tienoille, jolloin muuttoparvissa saattaa olla satojakin kiuruja. Kiuruja näkee paluumuutolla vielä toukokuun lopullakin. Muuttoajankohdassa voi olla viikon parin erojakin riippuen sääolosuhteista.

Hauholla ja Lammilla kiuru on keltasirkun ohella yleisimpiä peltolintuja. Koska Tuuloksessa ei ole aivan niin laajoja ja viljavia peltoja kuin Hauholla, ei kiurukaan ole siellä yhtä yleinen pesijä.

Parhaita kiurun bongauspaikkoja ovat vaikkapa Tuittulan seutu Hauholla ja Vanhakartanon alue Lammilla. Kiurulla on pitkä perinne Hauhon, Tuuloksen ja Lammin alueella. Todennäköisesti lintu on asettunut pesimään seudulle jo silloin, kun ensimmäisiä peltolaikkuja on raivattu tummien kuusikoiden keskelle satoja vuosia takaperin.

Ennen kuin Suomeen oli raivattu ainuttakaan peltoa, kiuruja todennäköisesti pesi harvakseltaan myös soilla, kuten nykyisinkin. Hauhon ja Lammin seudulla sekä lähikunnissa pesii myös kiurun serkku, kangaskiuru, mutta paljon harvalukuisempana. Kangaskiurun voi tavata onnella muun muassa Seitsemisen kansallispuiston alueelta. Kangaskiuru ei ole peltolintu.

Pohjanmaa on kiurun esiintymisen ydinaluetta. Peltolakeuksien lisäksi kiuru on siellä valloittanut saviset ja ravinteikkaat viljellyt jokilaaksot. Ahdistettunakaan kiuru ei hae metsästä suojaa vaikka sellainen olisi tarjolla, tässäkin mielessä se on todellinen peltolintu. Ainoastaan pahassa pesäpulassa oleva kiuru saattaa kelpuuttaa suon tai hakkuuaukean reviirikseen.

Ratapihat ja lentokentät ovat paremmin tämän eloisan linnun mieleen. Pesäpaikan tulee olla avoin pelto tai ruohikko, jossa ei ole edes matalia pensaita. Pellolla pesä on usein ojanpenkalla ruohojen kätkössä.

Kiurut ovat aina yrittäneet talvehtia Suomessa ja yleensä talvehtimiset ovat jääneetkin vain yrityksiksi. Leutojen ja vähälumisten talvien johdosta talvehtimiset onnistuvat entistä useammin ja eteläisessä Suomessa kiuruja nähdään pienessä määrin jo läpi talven.

Ensimmäiset tunnustelijat saapuvat Etelä-rannikolle jo helmikuussa. Vanha sanonta: kuu kiurusta kesään, ei kyllä enää pidä paikkaansa, vaikka kiurua onkin pidetty aina kevään ensimmäisenä sanansaattajana.

Kiuru ei pysty valloittamaan koko Suomea nopeasti sinitiaisen tai viherpeipon lailla, koska kiuru on todellinen peltolintu ja Lapissa ovat suuret peltoaukeat harvinaisia. Kiuru onkin vallannut Suomea sitä mukaa, kun peltoala on kasvanut.

Kiuru siirtyy talveksi vain sen verran etelämmäksi, ettei lumesta ole haittaa ravinnon etsimisessä.

Aikainen saapuminen mahdollistaa jopa kolme poikuetta vuodessa. Kiurun livertelyä kuuleekin läpi koko kesän.

Miksi leivo lennät Suomehen (ja muita keväisiä lauluja):

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski