Hauholla sijaitsevalla Kivikon tilalla on tänä vuonna juhlittu tilan kolmatta satatonnaria. Tilan nykyisille omistajille Satu ja Kalle Tapolalle satatonnari on toinen. Eloisan tuotos joulukuun 2019 koelypsyssä oli 100 087 litraa, jolloin se rikkoi sadan tonnin rajan. Vuonna 2003 syntynyt edeltäjä Claudia pääsi 101 206 litran tulokseen vuonna 2016, valitettavasti Claudia jouduttiin lopettamaan sairastelun vuoksi pian satatonnariksi tulemisen jälkeen. Claudia oli jo karjassa Kallen vanhempien ollessa vielä tilanpitäjiä.
– Edelleen satatonnarit ovat harvinaisia vaikka niiden määrä on jalostuksen ja eläinten hyvinvoinnin ansiosta lisääntynyt, sanovat Tapolat.
Eloisa rikkoi sadantuhannen rajan odottaessaan kahdeksatta vasikkaansa. Vasikka syntyi ennen kerran kuukaudessa tehtävää mittalypsyä. Nyt Eloisa on lypsänyt jo 109 000 litraa ja odottaa yhdeksättä vasikkaansa.
Tapolat hankkivat Eloisan vuonna 2015 asikkalalaisilta Eero ja Seija Kolilalta.
– Tilan lehmät olivat myynnissä, emmekä ehtineet edes aivan ensimmäisten ostajien joukkoon. Kolme ostajaa oli käynyt jo ennen meitä. Vuonna 2009 syntynyt Eloisa oli poikinut jo neljä kertaa. Se oli tiineenä, mutta jalat ja lehmän rakenne vaikuttivat oikein hyviltä, kertoo Satu Tapola
Satu ja Kalle Tapola aloittivat tilan pidon vuonna 2005. Lehmiä oli tuolloin 35. Nyt Tapoloilla on 105 lypsävää lehmää.
Lehmämäärää lisätty maltilla
Tapolat aloittivat tilan pidon vuonna 2005. Lehmiä oli tuolloin 35. Nyt Tapoloilla on 105 lypsävää lehmää. Tapoloiden lypsylehmistä nykyään 60 prosenttia on holsteinia ja 40 prosenttia ayshirea. Muutama jersey on myös karjassa, isäntäparin mukaan piristämässä arkea.
– Meillä on yksi lehmä, jonka tuotos on nyt 80 tonnia ja useampi 75-tonnareita. Jos hyvin sujuu, seuraava satatonnari voisi tulla parissa vuodessa. Lehmiemme vuosituotos on noin 9 800 kiloa. Tavoitteena meillä on 10 500 kilon keskituotos, joka olisi tosi hyvä parsilypsyssä. Robotti lypsäisi kolme kertaa vuorokaudessa, kun parsilypsy onnistuu meillä kaksi kertaa vuorokaudessa. Robottilypsyn on laskettu lisäävän tuotosta ainakin kymmenisen prosenttia lehmien hyvinvoinnin parantuessa pihatossa ja lypsyllä käyntien lisääntyessä.
Kivikon tilan lehmät laiduntavat toukokuusta syyskuun loppuun ja jaloittelevat ulkotarhassa läpi vuoden. Ummessa olevat lehmät, jotka odottavat poikimista, saavat asustaa kestokuivikepohjaisissa karsinoissa ulkotarhassa. Näin on pyritty lisäämään lehmien kestävyyttä ja hyvinvointia vanhassa parsinavetassa.
Sopimustuotanto tuo haasteita
Muutama vuosi sitten Tapolat suunnittelivat pihattonavettaa ja piirustuksetkin olivat jo valmiina.
– Rahoitus ei järjestynyt emmekä ole päässeet uutta pihattoa rakentamaan.
Vuodenvaihteessa Valio muuttaa käytäntöään tuottajien kanssa. Valio on tehnyt hankintaosuuskuntien kanssa sopimukset, paljonko maitoa vastaanotetaan lähivuosina. Näin turvataan kannattava maidon jalostaminen ja maitotilallisten tuottajahinta, jotta ylituotantoa ei pääsisi syntymään ja maidonhinta näin romahtamaan. Sopimustuotantomalli turvaa suomalaisen maidontuotannon tulevaisuuden koko maassa. Sinänsä sopimustuotantomalli ei ole uusi asia. Sopimustuotantomalli on ollut jo käytössä broileri- ja sianlihantuotannossa.
– Jatkossa litramäärää ei kannata lisätä yli oman sopimustuotantorajan, vaan pikemminkin pyrkiä hyviin maidon pitoisuuksiin, joista maksetaan perushinnan päälle. Uusi sopimustuotantomalli saa aikaan sen, että poikimisten ja tuotannon pitäisi olla tasaista läpi vuoden, mikä tuo tiloille haasteita. Meijereille maitomäärää on ollut haaste. Ylimääräisistä litroista tuottaja saisi B- tai C-hinnan. Tuolla hinnalla ei maitoa kannata tuottaa. Jos ylimääräistä maitoa tulee, voidaan sitä juottaa maitojauheen sijasta esimerkiksi vasikoille.
Tiuku Tapolalla oli tiukka kevät kirjoitusten muodossa.
Juhlat jatkuivat lakkiaisilla
Syksyllä Tapoloilla vietettiin myös lakkiaisia, kun Tiuku Tapola kirjoitti ylioppilaaksi Lammin lukiosta.
– Olisin päässyt keskiarvon perusteella muuallekin, mutta lyhyt matka ja musikaali houkuttelivat Lammille. Ehkä parasta oli, että opettajat tunsivat oppilaat ja saimme henkilökohtaista tukea, sanoo Tiuku.
Tiuku vei lukion läpi kolmessa vuodessa.
– Jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla viisasta käydä läpi 3,5 vuodessa. Kirjoitin seitsemän ainetta kahdella kirjoituskerralla. Keväällä korona tiiviisti kirjoitukset ja minulla oli yhdellä viikolla viidet kirjoitukset. Lisäksi koronan keväällä viime syksyn arvosanoja joten kirjoituksia oli yhdeksät.
Nyt Tiuku opiskelee avoimessa yliopistossa kauppatieteitä. Tavoitteena on jatkaa kauppatieteiden opintoja yliopistossa Tampereella.
– Olemme opiskelleet yksinomaan etänä, mikä on itselleni raskaampaa. Minulle tärkeintä on hyvä opetus, jossa opettajan kanssa voisi käydä lävitse asioita. Verkostoituminenkaan ei ole nyt onnistunut vaikka yhden kaverin olen saanut
Kommentoi