Lukijoiden mielipiteet Pitäjät Lammi

Kuka muistaa vielä ”aasialaisen”?

Aasialainen influenssa kiihtyi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi vuosina1957-1958. Kuvassa 168 asevelvollista aasialaista sairastamassa sairaalaksi muutetussa koulun voimistelusalissa Luulajassa Ruotsissa. Kuva: Scanpix - dn.se, Public Domain, Wikimedia Commons

Koronan kourissa kärvistellessä on helpotus muistaa, että maailmantauteja eli pandemioita on ollut ennenkin ja niistä on selvitty. Monet ovat kirjallisuudesta tuttuja, 1300-luvulla raivonneesta mustasta surmasta lähtien. Kaikki eivät yltäneet syrjäiseen Suomeen ainakaan niin tuhoisina kuin muualla, mutta ensimmäisen maailmansodan aikaan riehunut espanjantauti tappoi paljon Suomessakin, jonkin arvion mukaan jopa sen verran kuin kansalaissodan melskeissä meni muuten.

Ensimmäinen pandemia, joka kosketti minuakin, oli ns. aasialainen influenssa. Olin oppikoulun eli Lammin yhteiskoulun toisella luokalla, kun se iski lokakuussa 1957. Päivä päivältä rivit harvenivat 40 oppilaan luokallamme: poissa 11, poissa 16, poissa 19. Sinä aamuna rehtori tuli vakavana luokkaamme ja käski meidän lähteä kotiin. ”Jee, loma!” Kotimatka oli kuitenkin kummallisen raskas, vaivoin jaksoin perille. Kotona huomattiin, että kuume oli jo korkealla. Se siitä lomasta!

Olen yrittänyt nyt selvittää joiltain luokkatovereilta, mitä he muistavat tapauksesta: kuinka kauan luokkamme sulku kesti, suljettiinko muitakin luokkia, koko koulu? (Monia kouluja Suomessa silloin suljettiin.) Hämmästyin taas kerran, miten eri lailla muistamme lapsuuden asioita, jotkut eivät muistaneet koko aasialaista. Minun muistiani auttoi se, että pidin päiväkirjaa.

Niinhän siinä kävi, että kun itse aloin toipua, muut nelihenkisestä perheestämme sairastuivat runsaan viikon kuluttua, mikä lienee silloinkin ollut taudin tavallinen itämisaika. Pahiten sairastui isä (57 v), joka ei juuri koskaan ollut sairaana. Kuume nousi niin korkeaksi, että piti kutsua lääkäri. Kuumetta ja muita vaivoja kesti parisen viikkoa. Se oli kova tauti. Naapurimökin vanha mies kuoli siihen.

Me lapset emme ymmärtäneet, kuinka vaarallisesta taudista oli kysymys, mutta tiesivätkö opettajatkaan? Ei meitä neuvottu pesemään tehostetusti käsiä tai pitämään turvavälejä. Kun sairastuttiin, niin sairastettiin. Emme tainneet tietää sitäkään, että sama tauti riehui samaan aikaan ympäri maailmaa. Televisioita ei ollut, eivätkä radion ja lehtien uutiset välttämättä tavoittaneet meitä.

Päiväkirjassa tiesin kertoa kuitenkin jo pari päivää aikaisemmin, että ”aasialaista ´lentsua’ on liikkeellä. Se on raivonnut Tampereella ja Hämeenlinnassa”. Tietenkin sama oli käynnissä muissakin kaupungeissa. Myöhemmin kuulin helsinkiläiseltä ystävältäni, että hän sai tartunnan lastenkutsuilta, ja lähes kaikki sairastuivat. – Koronasta aasialainen poikkesi siinä, että siihen sairastui paljon kouluikäisiä, joitain kuolikin. Kuolleista suurin osa oli kuitenkin yli 65-vuotiaita niin kuin muissakin influenssoissa.

Kuinka paljon aasialainen aiheutti tuhoa? Myöhemmin on selvinnyt, että siihen sairastui maailmanlaajuisesti arviolta 900 miljoonaa ja kuoli pari kolme miljoonaa (koronaan kuolleiden luku lähenee nyt 2,5 miljoonaa). Suomessa sairastui kolmasosa väestöstä ja kuoli 1300 (koronaan kuolleita on nyt yli 700). — Todelliset luvut olivat varmasti silloin suuremmat, niin kuin nytkin.

Aasialainen ei siis ollut mikään pikkutauti. Mutta eipä silloin ainakaan Suomessa julistettu mitään poikkeustilaa, ei suljettu Uuttamaata, ei lamaannutettu talouselämää. Mahdettiinko edes kieltää urheilu-, konsertti- ja muita yleisötapahtumia tai sulkea kirkkoja ja ravintoloita? Osattiinko neuvoa turvavälejä, käsienpesua tai kasvomaskeja? Oliko maskeja vielä keksittykään? Entä jos silloin olisi jo ollut käytössä nykyisen somemaailman mahdollistama tekniikka ja maailmanlaajuinen tiedonvälitys? Varmasti aasialaisesta olisi kohistu niin paljon, että sen muistaisivat kaikki vielä yli 60 vuoden jälkeen.

Aasialainen influenssa kesti syksystä 1957 kesään 1958. Miten tauti loppui? Saatiinko rokote? Amerikassa sitä kyllä kehitettiin, ja meillekin jotain rokotetta saatiin lopulta Saksasta. Sitä kokeiltiin osalle hoitohenkilökuntaa, mutta se todettiin tehottomaksi. Aasialainen talttui itsekseen, kun saatiin riittävä laumasuoja. –- Koronarokotustoimien tämänhetkistä takkuamista seuratessa tulee mieleen, että näinköhän lopulta nytkin käy.

Taru Kolehmainen (o.s. Harjula)

Aasialainen influenssa kiihtyi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi vuosina 1957-1958. Kuvassa 168 asevelvollista aasialaista sairastamassa sairaalaksi muutetussa koulun voimistelusalissa Luulajassa Ruotsissa. Kuva: Scanpix – dn.se, Public Domain, Wikimedia Commons By Scanpix – dn.se, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9653011

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski