Kymmenen vuotta kaupunkilaisina: Mitä tapahtui kuntaliitoksen ulkopuolelle jääneille?

Kuva: Hämeenlinnan kaupungin strategia

Kun pitäjissä puhutaan kymmenen vuoden takaisesta kuntaliitoksesta, nousee melko selkeänä esiin se, että mielipiteet eivät juurikaan ole vuosien saatossa muuttuneet. Ne, jotka liitosta kannattivat vuosikymmen sitten, kannattavat sitä ainakin julkisesti edelleen, ja silloin vastahankaiset pitävät päätöstä edelleen huonona.

Kysyimme kuulumisia myös niistä kunnista, jotka kymmenen vuotta sitten päättivät jäädä Suur-Hämeenlinnan ulkopuolelle. Niissäkään ei tehtyä päätöstä kaduta.

— Janakkalan päätös pysyä itsenäisenä kuntana oli ja on edelleen oikea ratkaisu, totesivat Janakkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sdp.) Keski-Hämeelle.

Hämeenlinnan seudun kuntien yhteistyö oli heidän mukaansa jo ennen kuntaliitosta tiivistä ja hyvää, eikä liitoksen ulkopuolelle jääminen vaikeuttanut Janakkalan asemaa.

— Kuntaliitoksen toteutuksen jälkeen meni tovi uuden, suuren kuntakokonaisuuden järjestäytyessä, mutta yhteistyöhön on palattu nopeasti kolmen kunnan – Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan – kesken, ja mielestämme menestyksekkäästi. Olemme kaikki mukana myös laajemmissa kuntien yhteistyöverkostoissa muun muassa kasvukäytäväkuntien yhteistyössä, Janakkalan kuntapäättäjät toteavat.

Heidän mielestään Janakkalalla on maaseutumaisesta luonteestaan huolimatta niin monipuolinen elinkeinorakenne, vahvat taajamat ja elinvoimaiset kylät, että niiden yhdistelmästä muodostuu tulevaisuudenkin haasteista selviytyvä kokonaisuus.

— Tämä näkyy myös ulkopuolisen tutkijan silmin Timo Aron laajassa elinvoima-analyysissä, jonka mukaan Janakkala on Hämeenlinnan ja Riihimäen jälkeen Kanta-Hämeen kolmanneksi elinvoimaisin kunta, sanovat Alijärvi ja Taponen.

Hattula ja Janakkala ovat edelleen itsenäisiä kuntia.

Hattulassa ollaan samoilla linjoilla.

— Kymmenen vuotta sitten Hattulan kunnanvaltuustolle oli itsestään selvää, että kunta pysyy edelleenkin itsenäisenä. Jonkun verran jopa keskusteltiin siitä, että voisivatko Kalvola ja Hauho liittyä Hattulan kuntaan. Tämä ajatus ei kuitenkaan herättänyt lainkaan vastakaikua, kertoo Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.).
Hänkin kuitenkin painottaa yhteistyön merkitystä.

— Sotien jälkeen Hattula on ollut aina halukas tekemään yhteistyötä naapuriensa kanssa. Tämä kehitys on jatkunut myös kymmenen viime vuodenkin aikana. Tästä on esimerkkinä muun muassa toisen asteen koulutuksen yhteistyö Hämeenlinnan kanssa. On varmaa, että tämän suuntainen kehitys jatkuu, ja tulevat yhteistyökumppanit tulevat siitä hyötymään, Puotila toteaa. Hän kuitenkin nostaa esiin perimmäisen syyn kuntaliitoksiin: valtion kunnille asettamien velvollisuuksien jatkuvan lisääntymisen.

— Mitä tulee tapahtumaan mahdollisen soteuudistuksen jälkeen ja mahdollisten valtion muiden uusien säädösten vuoksi, on tällä hetkellä suuresti hämärän peitossa. Uskon kuitenkin, että hattulalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden säilyttämiseksi tarvitaan tulevinakin vuosikymmeninä Hattulan kunnan alueella jonkin tasoista itsemääräämishallintoa. Osana Hämeenlinnaa tähän ei ole mahdollisuuksia, Puotila toteaa.

Kymmenen vuotta sitten Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa pelättiin Keski-Hämeen uutisten perusteella ennen kaikkea sitä, että liitoksen ulkopuolelle jääminen pysäyttäisi kehityksen reunuspitäjissä. Valtakunnalliset tutkimukset tehdyistä kuntaliitoksesta ovat jo osoittaneet, että se on nimenomaan ollut liitosten seuraus kaikkialla Suomessa. Taloudellisia säästöjä kuntaliitoksilla ei ole valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten mukaan ole saavutettu lainkaan. Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta.

Olisivatko Hauhon, Lammin ja Tuuloksen rahat riittäneet palvelujen tuottamiseen itsenäisinä kuntina? Alla olevasta taulukosta näkee viimeisimmät julkaistut luvut pitäjistä kunnalle (Hämeenlinnan kaupungille) kertyneistä verotuloista postinumeroittain. Vertailun vuoksi: 2006, kun liitoskiistat olivat kuumimmillaan, Lammin kunnan verokertymät olivat 13,39 (nyt 13,65) miljoonaa; Hauhon 8,9 (nyt 9,98) ja Tuuloksen 3,53 (nyt 4,4) miljoonaa euroa. Kaikkien kuntien taseet olivat vuonna 2006 pakkasella. Hauhon tulos oli tuolloin historiallisen huono, 1,1 miljoonaa miinusta, Lammilla -0,37 ja Tuuloksessa – 0,17 miljoonaa.

Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta

Verohallinnon tilastotietokannasta poimitut euromäärät Hauhon, Lammin ja Tuuloksen kunnallisverotuotoista Hämeenlinnan kaupungille postinumeroalueittain vuonna 2018.

Väki on vuosien saatossa pitäjistä hieman vähentynyt, vaikka verotulot ovatkin kasvaneet, mutta kuntien velvollisuudet ovat myös monin tavoin lisääntyneet. Kuten Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Paavola totesikin: tulevaisuus on hämärän peitossa. Mutta niin on menneisyyskin. Niin hämärän, että liitospäätöksen tekeminen olisi tänään varmasti yhtä vaikeaa kuin kymmenen vuotta sitten.

Lue lisää aiheesta pääkirjoituksesta.

Lähteitä:

Keski-Häme 2006–2009
Sisäministeriö
Tilastokeskus
VATT
Itä-Suomen yliopisto/Niko Vartiainen
Kuntalehti
Maaseudun tulevaisuus