Lammi

Malttia malttia, singlemaltia!

Pekka Kääriäisen monipuolinen työ sahdin hyväksi palkittiin kesällä 2018 myös Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä. Kuva: Merja Hirvisaari

Suomen tunnetuin sahtimies Pekka Kääriäinen ei joudu kauaa miettimään vastausta siihen, mitä sahti on: juhlajuoma. Hän kertoo leppoisia tarinoita sahdin roolista juhlan tuojana omien isovanhempiensa kodissa, jossa alkoholia ei käytetty ollenkaan. Sahti ei Hämeessä ole ollut syntistä viinaa, vaan suuresti arvostettua perinnejuomaa, joka nosti tavallisen tapahtuman juhlan kategoriaan. Toki tottumattomille joskus sattuu sellaista, mistä ei ole Hämeessä tapana tehdä numeroa. Maailmalla ilmiö on saanut ilmaisun leggless. Vahva sahti vie jalat alta. Joidenkin mielestä se vie myös kielen mennessään.

Sahdilla on maailmalla erittäin hyvä maine. Edesmenneellä olutguru Michael Jacksonilla oli merkittävä rooli Suomen olutmaineen nostamisessa. Hän oli intohimoinen sahdin ystävä ja on muun muassa saunonut Kääriäisen kanssa Lieson tilan pihasaunassa.
– Olisi minulla sensaatiokuva Jacksonista munasillaan, Kääriäinen naurahtaa. Hänen mukaansa Suomen osaaminen oluen panijana on lisääntynyt vahvasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ja suomalaiset oluet menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa.
– Maailmalla rakastetaan tarinoita, ja sahdilla todellakin on oma tarina. Sitä pitäisi vielä nykyistä enemmän osata brändätä imagotuotteeksi.
Muutoin Kääriäisen hymy ei ole viime aikoina ollut kovin herkässä. Elämää ja sahtiyrittäjyyttä on varjostanut jo pitkään kestänyt taistelu tullin ja verottajan kanssa. Kääriäinen on jo kahteen kertaan vienyt hallinto-oikeudessa voiton veropäätöksistä, mutta tikun nokkaan nostetusta miehestä yritetään yhä puristella viimeisiäkin mehuja irti. Eivät taida ymmärtää verotarkastajat sitä, minkä Kääriäinen taitaa sekä sahdin että erityisesti viimeisimmän villityksensä viskin valmistuksesta: Mäskistä tulee jokaisella kierroksella vielä vähän entistä vahvempaa, kun siitä puristetaan vettä pois.
– Joudun luopumaan Lammin Sahdista vastoin tahtoani, jotta voin varmistaa perustamieni yritysten jatkuvuuden. Ja koska verottaja on päätöksessään käyttänyt myös perheenjäseniäni riippuvuutta aiheuttavina, täytyy varmaan selvittää, pitääkö minun vielä erota vaimostani ja nostaa kanne lapsiani vastaan isyyden kiistämiseksi, niin että yritykset viimein saisivat jatkaa normaalia toimintaansa, Kääriäinen tuskailee.
Kiistan alla on verottajan tulkinta pienpanimoiden toimintaa verovähennyksellä turvaavasta laista, jota Kääriäinen on itse ollut vahvasti edistämässä ja muokkaamassa. Sen tavoitteena oli varmistaa pienten panimoiden ja yksilöllisten oluiden nousu Suomessa isojen, kansainvälisten panimoiden puristuksen keskeltä. Kääriäinen on ollut mukana kahden pienpanimon hallinnossa: Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen, jonka omistama Bryggeri Helsinki on alkanut saavuttaa mainiota menestystä maailman olutkisoissa. Maulla enemmän kuin volyymillä, sillä näiden kahden pienpanimon tuotantomäärät eivät edes yhteenlaskettuna ylitä sitä rajaa, minkä laki asettaa pienpanimoksi tulkitsemiseen.
Vaan ei auta, valtion rattaisiin joutuneen on hyväksyttävä se tosiasia, että isot rattaat kääntyvät hitaasti. Oikeusjuttu isoista jälkiveroista, joita on määrätty nyt usealle muullekin pienpanimolle, on tulossa käsittelyyn vasta elokuussa. Verottajan tulkinta on Kääriäisen mukaan täysin päinvastainen kuin lain tarkoitus, eikä virkamiehiltä saa selkeitä ohjeita siitä, mikä muu toimenpide heille riittäisi riippumattomuuden osoitukseksi kuin yritysten myyminen, ja niinpä Kääriäinen otti lusikan kauniiseen käteen: Lammin Sahdissa toteutetaan sukupolvenvaihdos. Vetovastuun ottavat Pekan vaimo Sirpa sekä lapset Antti, Annemari ja Jouni. Tytär Annemari hoitaa yrityksen kahta kesäravintolaa; Risa Robellia Lahden Matkustajastamassa ja Tyyrpuuria Heinolan satamassa. Kääriäinen siirtyy yrityksessä sahtia valmistavaksi työntekijäksi.
 Vauhdikkaalla miehellä on kuitenkin jo monta uuttakin rautaa tulessa. Berliinissä avataan Helsinki Bryggerin ravintola, jonne Kääriäisen yritys vie Suomesta pienpanimoiden oluita. Siellä pääsevät asiakkaat myös ensimmäisten joukossa maistamaan Kääriäisen uusinta innovaatiota: sahtimaltaasta tehtyä singlemalt-viskiä. Sitä tosin joutuu odottamaan vielä kauemmin kuin verottajan päätöstä: viski paranee vanhetessaan, ja vaikka kolmen vuoden kuluttua saa jo maistaa, on paras tulos odotettavissa vasta vuosikymmenen kuluttua.

Pintahiivaa ja puuttuva lenkki

Sahdin ohella olutta ja viskiä rakastanut Jackson olisi varmasti ollut riemuissaan Kääriäisen viskihankkeesta. Sahti oli hänen mielestään puuttuva lenkki muinaisen Mesopotamian vehnäoluen ja belgialaisista munkkiluostareista alkunsa saaneen pintahiiva-alen välillä.

– Jackson sanoi, että sahdissa maistuvat Suomen juuret, Kääriäinen muistelee. Muinaisolueksi luokitellusta sahdista pitäisi hänen mielestään tehdäkin omaleimaisia erikoistuotteita. Spirit of Sahti –nimellä valmistuva sahtiviski on yksi Kääriäisen perheen omista panostuksista tällä saralla.
Sahtivierteestä tislattua viskiä on vasta muutama tynnyrillinen kypsymässä, eikä Kääriäinen ainakaan vielä suunnittele sitä muuten kuin erikoistuotteeksi ulkomaisiin tapahtumiin. Viskin tislauksesta on päävastuussa Kääriäisen poika Jouni, joka jarruttelee viskin liian aikaista markkinointia. Laadukkaan singlemaltin valmistuksessa maltti onkin valttia. Odotellessa innokkaimmat voivat herkutella Lammin Sahdin muilla viinatuotteilla: salmarilla ja omaleimaisella tärppiviinalla. Se tekee Kääriäisen perheyrityksen toisen tärkeän voimavaran, Sirpa-vaimon, mukaan nauttijansa kauniiksi, rohkeaksi ja tanssitaitoiseksi.
 Pekan hyppysissä on alusta loppuun asti ollut perheyrityksen sahdin valmistus. Osaamista on vahvistettu yliopistotutkinnolla, ProGradun aiheena oli Sahtivierteen puoliteollinen valmistus.
– Julkisuudesta voi syntyä toisenlaista kuvaa, mutta kyllä minä ihan omin käsin Lammin sahdin jokaisessa vaiheessa olen mukana, Kääriäinen kertoo ja käy haastattelun lomassa hakemassa pakettiauton perätilasta katajanoksia sahtikuurnan pohjalle. Kohta on aika siirtää viereisessä mäskäyskattilassa lämmenneet maltaat kypsymään vierteeksi ja lopulta tämän katajaisen kansan juhlavaksi perinnejuomaksi.

Sahti

• Sahti on suodattamatonta olutta, joka tehdään pääosassa ohrasta. Vähäisiä määriä ruista käytetään antamaan sahtiin väriä.
• Sahti on saanut EU:lta APT-nimisuojan: aito, perinteinen tuote. Ollakseen sahtia, perinteistä juhlajuomaa täytyy valmistaa rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti.
• Sahdin maustamiseen käytetään perinteisesti katajaa, marjoja ja humalaa.
• Oikean sahdin valmistuksessa ei saa käyttää lisättyä sokeria. Hiivan tulee olla kerättyä tai leivinhiivaa.
• Sahdin täytyy olla 6-12 prosentin vahvuista.
• Sahti sopii perinneruokien kyytipojaksi. Juhla- ja pitopöytiin sahti on kuulunut ennen kaikkea Hämeessä ja Pohjois-Satakunnassa.
• Sahti ei ole rähinäviinaa. Vanhan sanonnan mukaan sahti tekee lauhkeaksi.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat