Lammi

Peltolehdossa tehtiin aikamatka menneisyyteen

Peltolehdon talossa muisteltiin menneitä kesän taide- ja valokuvanäyttelyn yhteydessä. Kuva: Siina Nurminen

Torstai-iltana 7.6. kokoonnuttiin reilun kahdenkymmenen lammilaisen voimin tänä keväänä ensimmäistä kertaa muistelemaan Lammia ennen vanhaan kaupungin omistamassa Lamminraitilla sijaitsevassa historiallisessa Peltolehdon talossa. Illassa oli mukana Linnaseudun Ajan patina -hankkeesta iltaa ohjannut Johanna Henttinen, ja hänen aisaparinaan tilaisuutta kuvannut Ottopekka Wiik.

Peltolehdossa oli yhteensä tänä keväänä kolme Lammi ennen vanhaan -muisteluiltaa, mutta tämä oli ainoa, jossa Ajan patina on mukana. Torstai-illan tavoitteena oli kerätä perinnetietoa lammilaisuudesta, ja muistoja Lammiin liittyen.
– Tänään tarkoitus oli tuoda esiin lammilaista henkeä, pohtia yhdessä mitä on lammilaisuus ja mitä hetkiä haluttaisiin kokea uudelleen menneisyydestä, kertoo mielellään mukaan lähtenyt Ajan patina hankkeen koordinaattori Johanna Henttinen.
– Ajan patina hankkeen on tarkoitus tehdä ”aikamatkoja” historiaan tavallisten ihmisten muistojen kautta.
Torstain muisteluilta kuvattiin, ja tallenteen avulla on tarkoituksena jatkaa muistelua Lammi-viikon museotapahtumassa elokuussa.
– Nämä tarinat, mitä tänään kuultiin, hyödynnetään kertomalla niitä eteenpäin nuoremmille sukupolville. Ideana on siirtää muistoja lammilaisilta nuoremmalle lammilaiselle sukupolvelle.

Lammilaista yhteisöllisyyttä

Keskustelu kävikin vilkkaana koko illan, ja illan aikana löytyi useita kaikille yhteisiä lammilaisia henkilöitä, paikkoja ja muistoja. Lammilainen yhteisöllisyys oli aistittavissa vahvasti Peltolehdossa.

Kysyttäessä mikä on Lammilla hyvää, kuului väkijoukosta ensimmäisenä selkeä vastaus, johon kaikki yhtyivät:
– Eihän tämän parempaa pitäjää ole!
Lammilla on paljon hyvää, joista esimerkkinä lueteltiin kaunis luonto, se että Lammi on turvallinen paikka asua ja kasvattaa lapsia, ja yhteen hiileen puhaltaminen. Yhteisesti koettiin myös, että on mukava että Lammilla lähes kaikki ovat tuttuja keskenään.
Kaikille yhteisiä paikkoja Lammilta olivat esimerkiksi kirkko, jonka monet kokivat kaikkein merkityksellisimmäksi paikaksi, Untulan tanssilava, kalanviljelyslaitos, Ronni, ja biologinen asema. Kaikilla kylillä oli myöskin aiknaan omat kokoontumispaikkansa. Osat seurantaloista ovat edelleen ahkerassa käytössä.
Aikanaan Lammi oli myös tärkeä linja-autojen risteyskohta ja pellavanmyyntipaikka, josta jo pellavamarkkinoiden lähes viisikymmentävuotinen perinne kertookin.
– Jo 1870- luvulla pellavatehtaiden omistajat tulivat Lammilta ostamaan pellavaa, muistelee joku.

Ensimmäisen adventin näyteikkunat olivat vaikuttava muisto

Linnaseudun Ajan patina -hank -keen koordinaattori Johanna Henttinen esitti ajatusleikin, jossa sai palata lapsuutensa johonkin tiettyyn muistoon tai hetkeen. Useammalle henkilölle nousi selkeä muisto joulun ajan liikkeiden vaikuttavista näyteikkunoista, joita tultiin katsomaan jalkaisin pitkänkin matkan takaa.

– Se oli pienelle 6-vuotiaalle tytölle sellainen ihana kokemus, minkä haluaisi nykypäiväänkin, joukosta todettiin.
– Koko kirkonkylä oli täynnä väkeä kun kaikkien liikkeiden joulunäyteikkunat paljastettiin samaan aikaan ensimmäisenä adventtina.
Vilkkilän kylästä kotoisin oleva Pentti Hannula muistelee itsekin ajaneensa pellavakuormaa 1960-luvulla hevoskulkueessa Hämeen heimojuhlilla. Hevosia käytettiinkin entisaikaan paljon kulkemiseen.
– Tapaninpäivänä oli perinteinen hevosajelu, jossa kilisteltiin oikein kunnolla kun kirkosta lähdettiin. Joulukirkosta lähdettäessä otettiin myös aina hevosilla kilpa-ajo, muistelee Hannula nuoruuttaan Lammilla.
– Muitakin kilpa-ajoja hevosilla oli. Postivaunut kohtasivat aina kilparistillä. Viimeinen sitten muistaakseni joutui tarjoamaan viinaryypyn, Hannula naurahtaa.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat