Lammi

Ruskakuoro kokoontui kesäretkelle Evolle

Ruskakuorolaisia yhdistää rakkaus lauluun. Tervetulleita ova kaikki mukaan – laulutaidoista riippumatta. Vahtervehmaalla kaunista kesäpäivää olivat viettämässä myös Eeva Hokajärven tytär ja vävy (vas.). Kuva: Siina Nurminen

Lammin Ruskakuoro on lauluryhmä seurakunnan hieman vanhemmalle väestölle. Ruskakuoroon kuuluu tällä hetkellä 12 eläkeläistä. He kokoontuvat joka toinen perjantai lauleskelemaan vanhoja tuttuja hengellisiä lauluja ja välillä opettelemaan ennestään tuntemattomampia ja vähän uudempiakin lauluja. Historiaan on mahtunut monenmoista esiintymistä niin syntymäpäiväjuhlilla kuin messuissakin. Toisinaan kuorolaiset saavat pyynnön tulla laulamaan erilaisiin juhliin, ja lähes aina paikalle mennäänkin. Tavoitteena on vähintään yksi esiintyminen kauden aikana. Toukokuun 27. päivänä tänä vuonna juhlittiin Ruskan 20-vuotista taivalta. Nimen Ruskakuoro lauluryhmä sai vuonna 1998, mutta sitä ennen ryhmä oli jo aloittanut vuonna 1995 eläkeläisten kuoron nimellä.

Kuorolaisia yhdistää rakkaus laulamiseen

Ruskakuorossa mukana vuodesta 1998 ollut 90-vuotias Eeva Hokajärvi kutsui kuorolaiset heinäkuussa luokseen Evolle, Hokajärvien kesäpaikalle. Kesäretken ajatuksena oli viettää kaunista kesäpäivää yhdessä herkutellen lettujen ja kahvien parissa ja vaihtamalla tiiviin lauluporukan kesäkuulumisia. Paikalle pääsi seitsemän kuoron jäsentä, joista yksi oli kuoronjohtajana toimiva Lammin seurakunnan kanttori Hanna-Leena Toivola. Toivola on ollut Ruskakuoron toiminnassa mukana sen alkutaipaleesta asti.

– Aikoinaan joku ilmaisi toiveensa siitä, että olisi kiva tällainen lauluryhmä, Toivola kertoo Ruskakuoron toiminnan alusta.
– Alkujaan ryhmä oli aika isokin, jopa yli 20 henkeä. Sittemmin määrä on pikkuisen supistunut, Toivola toteaa.
Moni Ruskakuorolainen on aikoinaan ollut myös kirkkokuorossa, josta ollaan sittemmin siirrytty Ruskakuoroon iäkkäämpien laulajien joukkoon. Syitä on monia, Eeva Hokajärvellä syy kirkkokuorossa lopettamiseen oli kirkon parvelle kulkemisen vaikeus.
– Lopetin, kun kapuaminen parvelle ei enää sujunut. Iän myötä on tullut näitä vaivoja, niin ei enää onnistu valitettavasti sinne kiipeäminen kapeita portaita pitkin, muuten reipas 90-vuotias tilittää.
Ruskakuorolaisiakin yhdistää kaikkia into lauluun ja laulamisen tuoma ilo. Parhaimmaksi lauluryhmässä pistää Eeva Hokajärvi, joka on ollut jopa kolmessa lauluryhmässä samaan aikaan; veteraanien lauluryhmässä, kirkkokuorossa sekä Ruskakuorossa.
Kuulumisia vaihdetaan kahvipöydässä laidasta laitaan, ja jaetaanpa pöydässä myös kudonta ja virkkuuvinkitkin. Kesäisin Ruskakuoro on tauolla, mutta lähes joka vuosi kesän aikana kokoonnutaan porukalla laulelemaan ja päivittämään kuulumisia. Vaikka ikähaarukka kuorossa onkin nuorimmasta 76-vuotiaasta Eeva Miettisestä 96-vuotiaaseen Irja Peippolaan, niin yhteishenki on uskomattoman tiivis. Usein kuorolaiset laulavat myös toistensa syntymäpäivillä.
– Ruskakuoro on yhdenlainen perhepiiri. Ruskakuoro on iloista ja värikästä porukkaa, kuoronjohtaja Toivola toteaa, johon muut kuorolaiset yhtyvät.
– Laulamisen halu yhdistää, joku komppaa.
Ruskakuoroon saa liittyä kuka vain, taidoista riippumatta.
– Täällä ei katsota miten kukakin laulaa. Tehdään tätä vain laulamisen halusta, kaikki ovat Ruskakuoroon tervetulleita.
Ruskakuoron repertuaariin kuuluu laaja osaaminen hengellisten laulujen kirjoa. Välillä kuoro laulaa virsiä, välillä kansanlauluja ja monenlaisia muitakin lauluja. Moni laulu sujuukin ryhmältä ulkoa usean kymmenen vuoden yhteislaulun kokemuksena.
Kuoronjohtaja luonnehtii laulamista eräänlaiseksi ”terapiaksi”, ja se tuo hymyn ruskakuorolaisten huulille tuonakin heinäkuisena päivänä Hokajärven kesäasunnon pihalla, kun lauluvihot kaivetaan esiin.
– Laulujen kautta me hoidamme ääntämme, itseämme ja toinen toistamme. Laulu rakentaa hengellistä yhteyttä, Toivola summaa.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat