Lammi

Venttiilihalli jäi historiaan viime vuoden lopulla

Hakkalan kartanon navetta (vas.) tuhoutui aikoinaan tulipalossa, mutta vieressä ollut uusi halli (oik.) säästyi. Halli purettiin viime vuoden lopulla. Kuva : Esko Töykkälän perhealbumi

Lammin Betonin alkutahdit kirjoitettiin entisessä navetassa

Yksi osa lammilaista rakennushistoriaa hävisi viime vuoden lopulla, kun kaupunki purki niin sanotun Venttiilihallin. Hallista voi sanoa saaneen alkunsa Lammin Betonin.

– Isä saapui Huittisista vuonna 1956 Helsingin Sanomissa olleen lehti-ilmoituksen perusteella katsomaan vuokrattavana ollutta Hakkalan tilan navettaa. Hän oli etsinyt jo jonkin aikaa sopivaa paikkaa kattotiilien valmistukselle. Oli aivan sattumaa, että hän huomasi lehti-ilmoituksen, ei hänellä ollut mitään erityistä syytä hakeutua juuri Lammille, sanoo Lammin Betonin hallituksen puheenjohtaja Esko Töykkälä.
Aarne Töykkälä alkoi valmistaa kattotiiliä navetassa, ja pari vuotta myöhemmin Töykkälä laajensi tuotantoa betoniharkkoihin, putkiin ja kaivonrenkaisiin.
– Pelti korvasi tiilen kattomateriaalina ja tiili tuli takaisin vasta 1980-luvulla.
Navetan tilat eivät enää riittäneet vaan navetan kylkeen rakennetiin halli, jossa alkoi betoniharkkojen ja kaivonrenkaiden valmistui vuonna 1961. Vuonna 1964 tulipalo tuhosi navetan ja noin 40 000 kattotiilen varaston. Kattotiilien valmistus loppui tulipaloon.
Kattotiilien valmistus olisi varmaan jossain määrin vähentynyt, koska kysyntä laski. Kattotiilien teollisia valmistajia oli koko maassa joitakin, mutta käsipelillä tiiliä valmistettiin varmaan kymmenissä pienissä pajoissa.

Tuotannon laajennus vei Palkkisiltaan

Venttiilihalli säästyi tulipalolta, ja harkkotuotanto jatkui hallissa vuosikymmenen loppuun saakka. Vuonna 1966 ensimmäinen, Aarne Töykkälän kehittämä harkkokone ”Sampo” otettiin käyttöön.
– Isä teki koneen itse, koska markkinoilla niitä ei ollut, Töykkälä kertoo. Betoniharkkojen valmistajia oli Suomessa tuolloin vain muutamia, aika pieniä yrityksiä.

– Omat muistikuvat Venttiilihallista ovat aika vähäiset. Olin siellä kesätöissä 15–16-vuotiaana ehkä parina kesänä. Muistaakseni hallissa oli noin 270 neliötä lämmintä tilaa. Ne tilat eivät mitenkään riittäneet kasvavalle harkkotuotannolle
Etenkin betoniharkkotuotanto laajeni seuraavien vuosien aikana ja Töykkälä muutti yrityksensä nykyisille sijoilleen Palkkisiltaan vuosina 1970-1971. Palkkisiltaan yhtiö rakensi oman betoniaseman ja otti ensimmäiset muottiharkot tuotantoon.

Halli sai nimensä venttiileistä

Lammin Betoni oli rakentanut hallin ja myi sen muuton yhteydessä kunnalle, joka puolestaan vuokrasi sen venttiileitä valmistaneelle Esko Korkia-aholle. Korkia-ahon yritys Venttiilituote valmisti muun muassa ilmanvaihtoventtiileitä ja ulkoikkunoiden sekä alumiinisia tuuletussäleikköjä, jotka tehtiin valamalla.

–Pääartikkeli oli tuuletussäleikkö, joita Lammin Ikkuna kehotti minua valmistamaan Valmistin säleikköjä 5–6 ikkunavalmistajalle Suomessa. Säleikköjä meni jonkin verran myös Ruotsiin, muistelee Korkia-Aho.
– Parhaimpana aikana valimo työllisti 4–5 työntekijää, mutta loppuaikoina vain yhden.

Venttiilihalli jäi kunnalle

Venttiilituote toimi vuoteen 2001 saakka, jolloin yrittäjä jäi eläkkeelle ja myi yrityksensä. Jatkajat toimivat jonkin aikaa entisissä tiloissa.

Korkia-Aho oli päättänyt jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.
– Olin myynyt valimon erillisenä osana muusta yrityksestä Lahteen Tuiskulan Valimolle. Olin kaupan jälkeen vielä puolisen vuotta pojilla hommissa, mutta pääsin eläkkeelle 66-vuotiaana Uudet omistajat siirsivät toimintansa Lammin Pajan yhteyteen. Yritystoiminnan loputtua halli siirtyi jälleen kunnan omistukseen ja oli loppuvaiheessa Hakkalan koulun jonkinlaisena varastona.
Esko Korkia-Ahokin päätyi Lammille sattuman kautta.
– Vuokrasin hallin kunnalta saatuani vinkin Lammin kunnansihteerinä toimineelta veljeltäni. Minulla oli halli Tuusulan Jokelassa, joka kävi liian pieneksi. Kun velimies soitti, innostuin hallista, muutin Lammille enkä ole enää pois täältä lähtenyt, naurahtaa Korkia-Aho.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Mainossisältö

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat