Lammi

Wanha Raitti ja Vuorenharjun näkötorni täyttivät pyöreitä vuosia

Näkötornin ja Wanhan Raitin juhlassa vieraili vieraskirjan mukaan 218 henkilöä. Tarjolla oli hernekeittoa, grillimakkaraa ja täytekakkukahvit. Kuva: Maria Ilonen

Vuorenharjun näkötornilla vilisi väkeä ainakin heinäkuun viimeisenä lauantai-iltapäivänä. Hauhon Wanha Raitti ry täytti kaksikymmentä ja yhdistyksen toimesta rakennettu näkötorni kymmenen vuotta. Päävastuussa järjestelyistä olleet Timo Rekola sekä Wanha Raitti ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Saarinen kertoivat, että päätettiin juhlistaa tasakymmeniä kunnolla. Juhla oli kaikille avoin ja lisäksi kutsuja oli lähetetty hankkeissa mukana olleille yhteistyökumppaneille. Markku Rantti tarjoili hernekeittoa soppatykistä, ja lisäksi oli tarjolla grillimakkaraa ja kakkukahvit. Tarjoilut hoidettiin oikein posliiniastioista juhlan kunniaksi. Elävää musiikkia tarjoili Tuittulan ukuleleorkesteri.

Toimikunnasta yhdistykseksi 1998

Hauhon Vanha Raitin asuinalue on ainutlaatuinen kulttuurimaisema ja idyllinen puutaloalue, jossa on säilynyt runsaasti alkuperäistä rakennuskantaa. Wanha Raitti ry toimii alueen asukasyhdistyksenä miljöön ja idyllin säilyttämisen hyväksi. Itsekin raitilla asuva Jouni Lehtonen kertoi juhlapuheessaan raitin historiasta ja yhdistyksen toiminnasta. Vanhan raitin toimikunta aloitti toimintansa jo 1990-luvun alussa järvien kunnostamisella ja niittämisellä roskakasvillisuudesta. Niitot tehdään edelleen vuosittain; joka vuosi järjestetään myös siivoustalkoot. Lisäksi on tehty opasteet raitille, yhteiset postilaatikkoryhmät, valaistus ja harvennettu puita järvinäkymän esiin saamiseksi.

– 14 vuotta sitten kaadettiin isoja ja keskisuuria puita noin 200, jotta Vuorenharjulta näkyy järvenselälle ja päinvastoin. Taas pitäisi tehdä sama juttu, Timo Rekola sanoo.
Kesällä 2008 valmistuneen Vuorenharjun näkötornin takana olivat Matti Taponen ja Timo Rekola. Sujuu kuin Hauholla-slogan päti torninkin valmistumiseen. Kun ajatus tornista lähti liikkeelle, lähdettiin maanomistajan juttusille ja ryhdyttiin tuumasta toimeen. Näkötorni, eli tuttavallisemmin Näkäri, valmistui kesäkuussa 2008 samaan paikkaan, missä aiemmin oli ollut tuulimylly. Tornin rakentamiseen ja materiaalien hankintaan osallistui iso joukko ihmisiä. Leader-rahoituksen saamiseksi toimikunnan oli kuitenkin muututtava yhdistykseksi. Wanha Raitti ry perustettiinkin 4.6.1998 ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Taponen.
Leader-rahoituksen ja satojen tuntien talkoovoimin korjattiin myös vuonna 1996 tulipalossa asuinkelvottomaksi tuhoutunut Kapakan talo, johon lähdettiin hakemaan yrittäjää. Wanhan Raitin kahvila avattiinkin vappuna 1998, ja nykyinen yrittäjä Tanja Seppänen on jo paikan kuudes yrittäjä.

Kellonlyömät yhteisöllisyyttä parhaimmillaan

Tornille kiipeää väkeä kaksivuotiaasta satavuotiaaseen. Juhlassakin tornin huipulla tapaavat syksyllä sata vuotta täyttävä Laina Sarin ja 2- ja 4-vuotiaat Salli ja Eevi Lahtinen. Laina Sarin kertoo kiipeävänsä torniin yhä kaksi kertaa viikossa.

Näkötornin juurella toteutuu myös yhteisöllisyys hyvinkin spontaanisti.
– 52 päivänä vuodessa, joka lauantai, kun ehtookellot soivat, kokoontuu näkötornille eli Näkärille joukko lähialueen asukkaita omien eväiden kanssa. Joskus paikalla on pari henkeä, joskus suurikin joukko omin eväin muistelemassa menneitä, vaihtamassa kuulumisia tai puimassa päivänpolttavia, kertoi Jouni Lehtonen puheessaan.
Parhaimmillaan väkeä on samasta suvusta neljässä sukupolvessa. Nämä kellonlyömät ovat toteutuneet jo ainakin kymmenen vuotta. Ketään ei erikseen kutsuta, vaan kaikki ovat tervetulleita.
– Tämä on alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan, sanoo Lehtonen.
– Kyllähän tämä on kylähulluja vaativaa toimintaa, Lehtonen lisää.
Sellaiseksi tunnustautuu myös juhlia järjestänyt Timo Rekola.
Hauhon Wanha Raitti on järjestänyt myös yhteyslauluiltoja heinäkuun puolessa välissä jo kahtenakymmenenä vuonna peräkkäin. Innokkaita laulajia on ollut 50–80 henkilöä vuosittain.
1990-luvulta muistetaan legendaariset Wanhan Raitin karnevaalit.

Hauhon ihanat kesätapahtumat

Juhlassa kävi vieraskirjan mukaan 218 henkeä ja siellä viihdyttiin hyvin. Mökkihauholaisina nyt neljä vuotta Hauhon elämää seurattuaan Kati Arkkila ja Jarkko Kuusisto ihastelevat, kuinka paljon Hauholla tapahtuu. Pariskunnan mökki sijaitsee Alvettulan ja Wuolteen kartanon välimaastossa, ja kesäviikonloppuisin tulee usein käytyä Hauhon tapahtumissa ja kesätorilla.

– Olen itse maalta kotoisin, ja siellä oli aina kesätapahtumia, ihanaa, kun täälläkin näitä on, nykyään Hyvinkäällä vakituisesti asuva Kati Arkkila iloitsee.
Tilaisuuden tornilla loputtua vierailla oli mahdollisuus tutustua vaikka raitin varrelle rakennettuihin tietoiskuihin raitin ja rakennuksien historiasta sekä taulunäyttelyyn. Lisäksi Matti Taponen avasi kotimuseonsa ovet. Hauhon vanhan raitin yhtenä merkittävimpänä ammattikuntana ovat olleet nahkurit. Matti Taposen vapaa-ajan asunnon pihalla sijaitsevat nahkurin huoneet, joissa on toiminut aikanaan nahkuri Helander. Nahkurin huoneissa on nähtävänä muun muassa nahkurin työkaluja ja työhön liittyneitä asiapapereita. Matti Taponen kertoo koonneensa museon esineistöineen oman kiinnostuksensa innoittamana. Kaikki lähti siitä, kun Taponen peri paikan viisitoista vuotta sitten, ja nahkurin työkalut löytyivät vintiltä.
– Tätini peri tämän paikan aikanaan nahkurin tyttäreltä. Harrastuksekseni olen tätä tehnyt, olen aina ollut perso vanhalle tavaralle ja elämänmuodolle, Taponen sanoo ja kertoo lapsesta asti kuunnelleensa vanhojen ihmisten tarinoita kylästä.
Illan päätteeksi tanssittiin Lehtosen Jounin pihassa Seppo Soittilan orkesterin vauhdittamana pihaan varta vasten rakennetulla tanssilavalla. Tanssijoita oli 130 ja vauhdikas meno jatkui kello 23:een saakka. Wanha Raitti ry kiittää kaikkia juhlaan osallistuneita.

.

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat