Hämeenlinnan kaupunginhallitus päättää tänään kello 14 alkaneessa kokouksessaan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon esityksestä, jonka mukaan lukioselvitystä tulisi ”jatkaa erityisesti Lammin lukion osalta, jonka kiinteistökustannusten vaikutus on osoittautunut merkittäväksi.” Koska Lukioselvitys osoitti kiistattomasti, että kantakaupungin lukioiden yhdistäminen toisi kaupungille moninkertaiset säästöt Lammin lukion lakkauttamiseen verrattuna, kysyimme päättäjiltä ja ja asiaa valmistelleilta virkamiehiltä kaksi tärkeää kysymystä:
- Miksi selvitetään Lammin lukion lakkauttamista, eikä kantakaupungin lukioiden yhdistämistä?
- Miksi vedotaan Lammin lukion kiinteistökuluihin, kun ne ovat vain murto-osa kantakaupungin lukioiden kustannuksista?
Isosuon mukaan jatkoselvityksen yhteydessä tulee arvioida, onko perusteltua yhdistää Lammin lukio kaupungin muihin lukioihin. Kantakaupungin lukioiden yhdistämistä ei esitetä selvitettäväksi, vaikka sitä on jo valmisteltu Tavastiassa hyvinkin pitkälle opetuksen sisällönkin osalta, joten siihen siirtyminen ei ilmeisesti edellyttäisi enää kovin suuria selvittelykustannuksia. Hämmästelimmekin kaupungin päättäjille sitä, miksi vain Lammin lakkauttamista selvitetään.
Lukioselvityksessä nimittäin sanotaan, että jos Lammin lukio lakkautetaan, kaupungille tuleva kustannussäästö olisi 342 065 euroa vuodessa, kun sen sijaan se vaihtoehto, että Lammin lukio saisi jatkaa, mutta kantakaupungin lukiot yhdistettäisiin, toisi säästöjä 1 534 067 euroa vuodessa. Puolitoista miljoonaa joka ikinen vuosi nykytilanteeseen verrattuna. Eli se kertakustannus, joka tarvitaan Lammilla uudisrakentamiseen, tulisi pelkästään säästöjen kautta katetuksi 2,5 vuodessa.
Lisäksi kantakaupungin lukioille maksettavat vuokratuet on selvityksessä arvioitu vuositasolla näin: Lyseo 766 452 euroa, Kauriala 366 960 euroa ja Lammi 42 721 euroa. Kantakaupungin lukioiden kiinteistöjen vuokrakustannukset ovat siis yli kymmenen kertaa Lammia suuremmat.
Isosuo ottaa esityksessään Lammin elinvoimaan sen verran huomioon, että esittää hallituksen päätettäväksi sen, että lisäselvityksen yhteydessä tulee tarkastella asiaa oppilasmäärän kehityksen, kiinteistökustannusten pienentämisen ja alueellisen elinvoimavaikutuksen kannalta. Esityksessä sanotaan myös, että selvitystyö tulee tehdä niin, että asia voidaan huomioida vuoden 2021 talousarviossa.
Tämän vuoden talousarviossa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kirjoittaa: Kaupungin elinvoiman kehittämisen ja johtamisen toimintamalli on edennyt vuoden 2019 aikana. Tätä työtä jatketaan edelleen tavoitteiden saavuttamiseksi. Syksyllä päätetty Keskustavisio toimii Hämeenlinnan elinvoiman kehittämisen keihäänkärkenä tuleville vuosille. Myös pitäjien osalta panostetaan kunkin alueen vahvuuksien mukaisesti elinvoiman kasvun tukemiseen.
Kysyimme sitäkin, millä tavoin tämä toteutuu Lammilla, jos pitäjän elinvoiman kannalta elintärkeä lukio lakkautetaan.
Viestimme vastaanottivat kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) ja hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.). Lisäksi viesti lähetettiin kaikille kaupunginhallituksen varsinaisille jäsenille sekä asiaa valmistelleille virkamiehille opetustoimenjohtaja Mika Mäkelälle ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukolle sekä koulutuskuntayhtymä Tavastian johtajalle Jouni Haajaselle.
Ehdimme ennen kokousta saada vastaukset Sari Rautiolta, joka lupasi palata asiaan kokouksen jälkeen sekä hallituksen jäsenistä Lulu Ranteelta (ps.), joka vastasi näin:
– Lammin lukion lakkauttamisessa ei ole järjen häivää. Teen siis muutosesityksen, että kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja Lammin lukio säilytetään. Tämä tieto meni jo eilen kunnanhallituksen jäsenille ja virkamiehille.
Kommentoi