Pitäjät Lammi

Lammin vanhasta sairaalasta jäi muistoja ja mielikuvia

Lammin vanhassa sairaalassa on kummitustalon tunnelmaa. Kuva: Jussi Karvonen

Lammin vanhaan sairaalaan liittyy monta tarinaa ja sairaala on vaikuttanut satojen ihmisten elämään.

– Oma taustani kiinteistöhuollossa oli varmaan jonkinlaisena kipinänä sille, että ehdotin ovien aukaisemista yleisölle Lammi-viikon kunniaksi, sanoo Matti Siivonen.

Kirsti Kokko ei ole vieläkään ostanut mattopiiskaa

Iittiläinen Kirsti Kokko saapui verestämään muistojaan Lammin entiseen sairaalaan Lammi-viikolla pidettyjen avointen ovien tapahtumassa. Hylätyssä sairaalassa oli lievää kummitustalon tuntua.

– En pidä edelleenkään mattopiiskan paukkeesta, enkä ole koskaan piiskaa edes ostanut. Piiskauksen ääni tuo edelleen mieleen kuoleman, sanoo Kirsti Kokko.

Mattopiiskakammon taustalla on lapsuus vanhan sairaalan naapurissa. Kokon isä Veikko Venho oli lääkärinä Lammilla vuosina 1958–1985.

– Kun joku kuoli sairaalassa, hoitaja tuuletti petivatteet heti. Tiesin aina, että joku oli kuollut. Sairaala sääteli perheemme elämää aika tavalla. Isällä oli aina verryttelypuku viikattuna vaatepuussa valmiina. Kun hälytys tuli, hän lähti töihin, muistelee Kokko.

Aikalaisten muistelujen mukaan Venho kutsui sairaalaa joukkkosidontapaikaksi, mutta piti sen hyvästä ilmapiiristä. Hän ei koskaan käyttänyt hansikkaita, mutta pesi käsiään viisi minuuttia, huuhteli ne spriillä ja ryhtyi toimenpiteisiin.

Venhon lähetteet olivat vähintäänkin persoonallisia. Keskussairaalan lähetteessä saattoi lukea, että meidän on pakko lähettää tämä potilas teille, mutta jos siellä on joku, jonka voitte lähettää tänne, autamme kyllä. Hän oli myös tavattoman tarkka titteleistä, joissa saattoi lukea vaikka erittäin kiltti rouva. Venho haukkui kaikki naiset jotka eivät käyttäneet paitaa, minkä takia monilla oli paita aina Venhoa varten.

Koska lääkäreitä oli kaksi, oli joka toinen vikonloppu päivystysvuoro.

– Söimme jouluaterian kello 18, koska isä tiesi että myöhemmin illalla alkaisi Lammin ukkoja tippua sahtipäissään saunanlauteilta, Kokko kertoo.

Sairaalaan liittyi myös ainakin pikkutytön näkökulmasta hieman pelottaviakin piirteitä.

– Kellarikerroksessa asui talonmies, ja muistan minulle kerrotun, että joskus niissä tiloissa olisi ollut ruumiskellari.

Resepti tuli ennen tutkimista

Lammin ensimmäinen lääkäri Paavo Hirvelä on myös ollut Lammilla suoranainen legenda. Lääkintöhallituksen esityksestä perustettiin toinen lääkärinvirka vuonna 1957, johon valittiin Veikko Venho. Kun Paavo Hirvelä kuoli vuonna 1964, hänen tilalleen tuli poika Jouko Hirvelä.

Jouko Hirvelän mukaan isä oli luonut työtaakkansa alla toimivan järjestelmän.

– Kun hän vastaanottohuoneensa ikkunasta näki potilaan kapuavan mäkeä, hän saattoi potilaan tuntiessaan kirjoittaa reseptin valmiiksi. Joku saattoi purnata, ettei häntä tutkittu tarpeeksi, mutta yleensä lääkkeet auttoivat.

Vainajat odottivat kylpyhuoneessa

Raija Helminen aloitti Lammilla työt vuonna 1963 ja oli mukana siirtämässä viimeisiä potilaita vanhasta sairaalasta uuteen vuonna 1973.

– Muutos oli valtava. Nyypäivänä on vaikea edes kuvitella, millaiset työolosuhteet vanhassa sairaalassa olivat.

Helmisen mukaan henkilökuntaa oli niin vähän, että yökkö joutui pesemään potilaat aamuyöllä, ja henkilökunnan vaatteetkin silitettiin yöllä.

– Jos joku kuoli yöllä, joutui valvoja herättämään jonkun avukseen. Vainajille ei talossa ollut paikkaa, joten vainaja vietiin kylpyhuoneeseen, joka oli tiestysti pois käytöstä niin kauan kunnes omaiset saapuivat arkun kanssa. Joskus vainaja vietiin pihan perällä olevaan vajaan, jos hänen hakunsa viisästyi.

Ylihoitaja ja kaksi harjoittelijaa asuivat sairaalan yhteydessä olleissa asunnoissa. Lääkärit olivat Helmisen mukaan mukavia, mutta he edellyttivät teitittelyä hoitajilta.

Sairaalassa ommeltiin haavoja ja esimerkiksi sydäninfarktipotilaat hoidettiin pitkään Lammilla.

Kaavamuutosta odotellaan yhä

Jo vuonna 1890 käytiin Lammilla ensimmäinen keskustelu lääkärin viran perustamisesta. Keskusteluihin kutsuttiin mukaan naapurikunnat Tuulos ja Koski. Koski lähti heti mukaan, mutta Tuulos vasta vuonna 1947.

Lammilla toimi jo 1800-luvun puolivälissä jonkinlainen sairastupa, josta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja. Vuonna 1917 Lammilla toimi väliaikainen kulkutautisairaala. Vanha sairaala rakennettiin 1940-luvulla ja nykyinen terveyskeskus-sairaala valmistui vuonna 1973.

Vanhan sairaalaan hirret ovat osin peräisin Kataloisten koulusta, mutta sairaalaa laajennettiin monin tavoin sen historian aikana.

Vanha sairaala oli uuden valmistuttua Ronnin väliaikaisena asumisyksikkönä, ja kunnan omistuksessa vuokra-asuntoina. Asumiskiellossa rakennus on ollut vuodesta 2009 saakka, eikä lämpöjäkään ole ollut päällä, sanoo Siivonen.

Yleiskaavassa rakennus on varustettu suojelumerkinnällä, mutta merkintä ei ole siirtynyt asemakaavaan. Purku on tämän takia siirtynyt, ja ratkaisua haetaan kaavamuutoksella.

Lähde: Katsotaan sanoi lääkäri, Ulla Asplund, Kanta-Hämeen Lääkäriseura 60v.

Keski-Hämeen digilehdessä on runsaasti lisää kuvia Lammin vanhasta sairaalasta. Syyslehti on veloituksetta kaikkien luettavissa. Tervetuloa tutustumaan!

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi, Säästö-Karit
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP