Pitäjät Lammi Tuulos

Lukioselvitys herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia

Hakkalan koulu ja Lammin lukio.

Lammilla kiihkeästi odotetut selvityksen Hämeenlinnan lukioista ja tarvekartoitus Lammin koulurakennuksista julkaistiin perjantaina sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityslistalla. Molemmat ovat menossa lautakuntaan vain tiedoksi, joten päätöksiä ei olla vielä tekemässä.

Lammilaisten kannalta voi todeta, että onneksi, koska selvitysryhmä ei keksinyt kaupungin lukiorakenteesta mitään muuta säästökohdetta kuin Lammin koulurakennukset.

Tämä johtopäätös syntyi kuitenkin sillä perusteella, että kaupunki on jo palveluverkkoselvityksessä tehnyt päätöksen säilyttää kantakaupungissa kaksi lukiota niiden nykyisissä kiinteistöissä, eikä tätä päätöstä enää voisi muuttaa. Mikäli tämä olisi validi peruste Lamminkin osalta, olisi Lammin lukionkin jatkuminen varmaa, koska tuossa samaisessa palveluverkkoratkaisussa sanotaan sanatarkasti myös näin:

– Hakkalan koulussa on 262 oppilasta. Päärakennus on hyväkuntoinen, Pasaapelirakennus on huonokuntoinen ja edellyttää pikaisesti päätöstä korvaavasta uudisrakennuksesta. Hakkalan koulun toiminta jatkuu. Hakkalan koulun tiloissa toimii myös Lammin lukio.

Lammin lukion rehtori ei päässyt mukaan työryhmään

Lukiokoulutuksen selvitysryhmä tuli työssään siihen johtopäätökseen, että teknisesti Lammin lukion toiminta olisi mahdollista siirtää osaksi Kaurialan lukiota. Säästöä kertyisi Lammin lukion nykyinen vuokrakustannus, toisessa kohdassa sen arvioitiin olevan 235 112  ja toisessa 224 460 euroa vuodessa, ja Lammin lukion opiskelijoista saatavan tulon arveltiin parantavan myös Kaurialan lukion taloutta riippuen sinne siirtyvien opiskelijoiden määrästä.

Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen oli mukana selvitysryhmässä, mutta Lammin lukion rehtori Esa Kähkönen ei ollut. Kysyimme syytä tähän valintaan, ja sekä Hämeenlinnan opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä että Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen vetosivat siihen, että työryhmän tehtävänä oli selvittää kaikkien Hämeenlinnan lukioiden tilanne, ei vain Lammin.

– Tilanne olisi ollut varmasti toinen, jos kaupunginhallituksen toimeksianto olisi koskenut alkuperäisen esityksen mukaisesti pelkästään Lammin lukiota. Silloin Lammin lukion rehtori olisi ollut itseoikeutetusti työryhmän jäsen, samoin kuin vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä, vastasi Haajanen.

Yksi isoista kysymyksistä on kuitenkin se, että koska työryhmä päätyi siihen ratkaisuun, että Kauriala olisi nimenomaan se lukio, joka Lammin lakkauttamisesta hyötyisi, myös taloudellisesti, ja Kaurialan rehtori oli päätöksiä tekemässä, mutta Lammin rehtori ei, niin varmistettiinko työskentelyn yhteydessä varmasti lammilaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus?

Konnarin koulu on rakennusteknisesti tullut tiensä päähän. Kuva: Merja Hirvisaari

Lammilla on joka tapauksessa rakennettava uutta

Työryhmä sanoo, että jos Lammin lukio siirrettäisiin osaksi Kaurialan lukiota, voitaisiin luopua kokonaan Lammin lukion kiinteistökustannuksista.Käytännössähän tämä ei kuitenkaan ole totuudenmukainen kuvaus Lammin tilanteesta, jossa useampi koulurakennus on jo tullut tiensä päähän. Vaikka lukiota ei Lammilla olisi, uusia koulutiloja olisi silti rakennettava tai vanhoja peruskorjattava.

Lammin koulukeskuksen tarveselvityksessä vertailtiin kolmea eri vaihtoehtoa: nykyisten rakennusten säilyttämistä nykyisillä paikoillaan, 1–2 luokkien pysymistä Konnarilla yhdessä päiväkodin kanssa sekä kolmantena vaihtoehtona kaiken koulutoiminnan siirtämistä Hakkalaan ja vain päiväkodin pysymistä Konnarilla.

Työryhmä selvitti eri vaihtoehtojen kustannusten ohella myös lapsivaikutuksia, liikennettä, tukipalveluita, asemakaavatilannetta, kulttuuriympäristöä ja sivusi myös terveyskeskuksen tilatarpeita, ja tässä vaiheessa viimeinen vaihtoehto, yhtenäiskoulukampus Hakkalassa, näyttää näistä tehokkaimmalta. Työryhmä kuitenkin toteaa, että Lammin koulukeskuksesta päättäminen edellyttää vielä jatkoselvityksiä.

– Lisätietoa tarvitaan ainakin Lammin–Tuuloksen alueen lastenmäärän kehityksestä, koulukeskuksen alueella vireillä olevasta asemakaavan muutoksesta ja lukiotoiminnan tulevaisuudesta Lammilla, selvityksessä todetaan.

Lammin koulukeskuksen tarveselvitys. Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

Lukioselvityksen käynnistyttyä tarveharkintatyöryhmä lisäsi omaan työhönsä vielä neljänneksi vaihtoehdoksi sen, jossa Lammilla ei ole lukiota laisinkaan. Se alentaisi 15,3 miljoonan hankkeen kustannukset työryhmän laskelmien mukaan 11,7 miljoonaan. Tämä laskelma on kuitenkin saatu vain lukion oppilasmäärän vähentämisellä. Niukimmillaan Lammilla on arveltu lukiotoiminnalle riittävän 4–6 luokkatilaa, joten selvitykset varmasti tarkentuvat vielä.

Lukiotyöryhmä totesi puolestaan omassa selvityksessään, että heillä ei ollut tämän selvityksen puitteissa mahdollisuuksia arvioida Lammin lukion lakkauttamisen vaikutuksia opiskelijoihin, henkilöstöön tai elinvoimaan.

Ne ovat kaikki lammilaisten suurimpia huolenaiheita. Toki lukioselvityksessä viitataan Lammin huoliin koko sen tulevaisuuden romuttamisesta toteamalla, että Lammin lukion mahdollinen lakkauttaminen vaikeuttaisi Hakkalan yläkoulun aineenopetusta. Heti perään kuitenkin todetaan, että ”toisaalta se vähentäisi lukiokoulutuksen henkilöstökustannuksia.”

Ravitsemuspalveluista (6 %) ja muista kustannuksista (10 %) lukioryhmä ei nähnyt saavutettavan niin merkittäviä säästöjä, että niillä olisi olennaista merkitystä lukiokoulutuksen alijäämän kertymiseen. Nämä kustannukset sisältävät myös Tavastian omat hallinnolliset kulut, ja ovat yhteenlaskettuina 16 prosenttia, kun kiinteistökustannukset ovat yhteensä 20 prosenttia kaupungin kaikkien lukioiden yhteenlasketuista kustannuksista.

Vuokrakustannukset väärä laskutapa?

Lukiotyöryhmä sanoo selvityksessään, että se on tehty pelkästään koulutuskuntayhtymän näkökulmasta ja selvittää nimenomaan säästöjen saamista lukiokoulutuksesta. Lammilla kyse on perusopetuksen laadusta, nuorten tulevaisuudesta ja koko pitäjän elinvoimasta. Selvityksissä ovat vastakkain asiat, joista toista määrittävät tämän hetken eurot, toisen arvoa tulevaisuudelle ei edes voi rahassa mitata.

Vastausta vaille jää kuitenkin sekin, miksi ylipäätään nykyisten rakennusten vuokria käytetään vertailukohtana, kun Lammilla suurimmat kustannukset tulevat rakennuksesta, joka on joka tapauksessa tarkoitus purkaa, ja rakennustöitä ja huonokuntoisten rakennusten korjauksia tehdään myös kantakaupungissa.

– Lukiokoulutuksen kiinteistökustannukset tulevat nousemaan merkittävästi nykyisestä tilanteesta, jossa Lyseon lukio toimii väistötiloissa KkTavastian omissa tiloissa. Kun Lyseon lukion peruskorjaus ja siihen liittyvä uudisrakennus valmistuu, Lyseon lukion pääomavuokraksi on arvioitu 825 000  euroa vuodessa, lukioselvityksessä todetaan.

Lammin koulutoimintaa koskevan tarveselvityksen perusteella lukion osuus investointikustannuksista olisi 3,6  miljoonaa euroa. Investointi nostaisi selvityksen mielestä myös lukion vuokrakustannuksia, mutta tälle väitteelle työryhmä ei esitä minkäänlaisia perusteluita.

Viimeisin, mutta ei vähäisin avoimeksi jääneistä kysymyksistä on se, miksi Lammin lukio ei saa pienille lukioille suunnattua erityistukea. Se kattaisi Lammin lukiokoulutuksen tuottaman alijäämän. Lukioselvityksessä asia sivuutetaan toteamalla, että Tavastia ei saa pienille lukioille tarkoitettua erityislisää, koska sitä maksetaan vain lukioille, joissa on alle 200 oppilasta.

Todellisuus on tässäkin kuitenkin toinen. Jostain syystä Hämeenlinnassa päädyttiin siirtämään lukio-opetus koulutuskuntayhtymä Tavastiaan 1.1.2013. Jos se olisi tehty päivää aiemmin, pienten lukioiden tuki tulisi Lammille vieläkin.

Opetusministeriön ohjeet kertovat asian edelleen selkeästi:

Jos yksikköhinnan laskennassa korotetun tunnusluvun piiriin kuulunut lukiokoulutuson vuosien 20082012 aikana siirtynyt kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, niin tunnusluku lasketaan edelleen erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle.
Opetusja kulttuuriministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa erityisestä muusta syystä kuin lukiolle myönnetyn erityisten koulutustehtävän perusteella. Ohjeissa kerrotaan, että tällä voidaan esimerkiksi vahvistaa lukio-opetuksen saatavuutta alueilla, missä välimatkat ovat pitkiä.
– Onko tätä koskaan haettu Lammille?
Selvitys lukiokoulutuksesta. Kuva: Hämeenlinnnan kaupunki/Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Eikö kannattaisi odottaa lakimuutosta?

Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa ollaan tietenkin puun ja kuoren välissä.Valtion tuella koulutusta ei saada järjestettyä, ja kaupungin taloustilanne edellyttää erittäin tiukkaa kulukuria.
– Lukiokoulutuksesta on Hämeenlinnassa leikattu joka vuosi vuodesta 2014 lähtien. Samaan aikaan lukiokoulutuksen valtionosuus on pienentynyt 16 prosenttia, eli noin 800 euroa/opiskelija. Mikäli Hämeenlinnan kaupungin päättäjät haluavat, että Tavastia edelleen leikkaa lukiokoulutuksesta, jäljellä ei ole enää kuin huonoja vaihtoehtoja lukiokoulutuksen kannalta, sanoi Jouni Haajanen Keski-Hämeelle.

Kysyimme jo kaksi viikkoa sitten Sari Rautiolta ja Timo Kenakkalalta, että eikö ole hätiköityä ryhtyä toimenpiteisiin lukioiden osalta, kun valmisteilla on uusi laki, joka muuttaa koko järjestelmän. Kenakkala ei vastannut ollenkaan, Rautio totesi vastauksessaan, että nämä asiat on varmasti otettu selvityksessä huomioon.

Suomen uusi hallitus on päättänyt korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja tehdä toisen asteen koulutuksesta maksuttoman. Nykyistä laajemman oppivelvollisuuden on suunniteltu tulevan voimaan jo ensi vuonna. Lakiluonnos lupaa varmistaa määrärahatarpeet jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla. Eri koulutusmuotojen järjestäjille luvataan myös korvata täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset.

Lukiotyöryhmän yhteenveto uuden lain muuttamasta tilanteesta oli tämä:

Lukiokoulutukselle on tulossa lähitulevaisuudessa uusia haasteita mm. lukion opetussuunnitelmauudistus, mitkä tulevat lisäämään tarjotun opetuksen ja tukipalveluiden määrää, mikä puolestaan tulee lisäämään henkilöstökustannuksia. Valtakunnallisten palkkaratkaisujen vaikutus henkilöstökustannuksiin on myös merkittävä, 1%:n palkkojen korotus nostaa henkilöstökustannuksia 50 000€. Mahdollisuudet hakea säästöjä henkilöstökustannuksista ovat siten hyvin rajalliset.

Toimituksen kommentti

Keski-Häme pitäjien paikallislehtenä takuuvarmasti tulkitsee selvityksiä Lammi-painotuksella, onhan lehtemme palvelulupauskin toimiminen pitäjien puolustajana. Siitä huolimatta kahden nyt julkaistun, Lammin kohtaloon oleellisesti vaikuttavan, selvityksen ero on merkittävä. Tarvekartoitusryhmä näyttää paneutuneen asiaan laaja-alaisesti ja on pyrkinyt selvittämään kaikkien vaihtoehtojen tosiasialliset vaikutukset, ilman etukäteen lukkoon lyötyjä vastauksia. Lukioselvitysryhmän työstä jää jälkimauksi – ja viimeiseksi kysymykseksi – se, että selvitettiinkö nyt todella kaupungin kaikkien lukioiden tilanne, vaiko sittenkin vain kaupunginjohdon alkuperäinen esitys: Lammin lukion lakkauttaminen.

Onneksi lukiotyöryhmä oma johtopäätös kuitenkin painottaa, että päätöksiin asti tämän selvitystyön taso ei riitä.

– Mahdollisista sopeuttamistoimista päättäminen ja niiden toteuttaminen edellyttää tarkempaa vaikutusten arviointia, todetaan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityslistan valmistelutekstissä.

Seuraavaksi asia menee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen päätettäväksi, ja sieltä valtuustoon. Lammilaisille selvitysten tulokset esitellään 17.3. ja Lammilaiset lukion puolesta -toimikunnan yleisötilaisuus on Hakkalan koululla 8.4.2020 kello 18 alkaen.

Lukiokoulutuksen selvitystyöryhmä:
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, HML
Opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä, HML
Controller Leena Thure, HML
Kuntayhtymänjohtaja Jouni Haajanen, Tavastia
Talousjohtaja Reijo Lehtonen, Tavastia
Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen, Tavastia
Lukioiden luottamusmies Vesa Karjalainen, Tavastia

Lammin tarveselvitystyöryhmä koulutoiminnan osalta:
Mika Rajala, KAURA, rakentaminen
Antti Kaukiainen, KAURA, suunnittelu
Jari Mettälä, KAURA, kaavoitus
Minna Aakkula, KAURA, liikenne
Esa Kähkönen, SIHY, Hakkalan koulu ja Lammin lukio
Jari Jokinen, SIHY, Konnarin koulu
Veera Antikainen, SIHY, osallisuus
Mika Mäkelä, SIHY, opetus, lastenkulttuuri ja nuorisopalvelut
Päivi Joenmäki, SIHY, liikunta
Elina Oja, SIHY, varhaiskasvatus
Mervi Hiltunen, SIHY, nuorisopalvelut
Heli Haapala, SOTE, kouluterveys
Minna Mattila, SIHY, oppilashuolto
Nadja Koskinen, SIHY, oppilashuolto
Katja Poikkimäki, SIHY, oppilashuolto

Lammin koulujen tarveselvitys
Selvitys lukioiden toiminnoista
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityslista 4.3.2020

Lue myös: Koulujen selvitystyöt ovat jo valmiina

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat