Pitäjät

Luonnonsuojelijat herättivät henkiin ajatuksen Evon kansallispuistosta

Evon metsiä halutaan hyödyntää matkailukäyttöön. Kuva: Jussi Karvonen

Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiiri ja Greenpeace ehdottavat Evosta kansallispuistoa, sillä Evon puitteet kansallispuistoksi ovat luonnonsuojelijoiden mukaan entisestään parantuneet.

–Olemme ehdottaneet kansallispuistoa vuosikymmenen välein, eivätkä perusteet ole vuodesta 2012 ole juurikaan muuttuneet, pikemminkin entisestään vain vahvistuneet, sanoo Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutila.

Alueella on suojelun piirissä jo yli 1000 hehtaaria ja virkistysalueena yli 5000 hehtaaria.

– Me pidämme hyvänä vaihtoehtona kansallispuistolle nykyisestä retkeilylueesta idän ja pohjoisen suuntaan ulottuvaa aluetta. Metsäopisto ympäristöineen säilyisi kansallispuiston ulkopuolisena talousmetsänä ja kansallispuisto turvaisi Evon takametsien virkistyarvon säilymisen, Jutila kertoo.

Alueeseen kiinteästi liittyvä Padasjoen Tarus olisi hänen mukaansa hyvä rajata mukaan kansallispuistoon. – Kumpikin alue on osa maakunnallista Ilves-reittiä. Partiolaistenkaan alueet eivät olisi enää hakkuu-uhan alla.

Jutila kokee, että kansallispuiston perustamiseen on liittynyt ja liittyy edelleen paljon tietämättömyyttä.

– Kansallispuiston tehtävänä on olla retkeily- ja luontomatkailukohde kansalaisille. Kansallispuistossa on hoito ja käyttösuunnitelma, jotka sallivat puistossa liikkumisen. Puistoissa on polkuverkosto ja rakennetut nuotio- ja yöpymispaikat. Poluilta saa poiketa, marjojen ja sienien kerääminen on sallittu, mutta metsästys ja kasvien keräily kielletty. Avohakkuut ovat monin paikoin vähentäneet marjamaiden määriä, joten Evon tapainen kansallispuisto toimisi tässäkin suhteessa kansalaisten eduksi, sanoo Jutila. Säännöt olisivat hänen mukaansa käytännössä samat kuin muillakin luonnonsuojelualeilla; esimerkiksi Aulangon tapaisilla alueilla.

– Tietämättömyydessä on kyse siitä, että kuvitellaan, ettei kansallispuistossa saisi tehdä yhtään mitään. Kansallispuisto saattaisi tarjota myös työtilaisuuksia, sanoo Jutila.

Metsää riitti päivän verran

Jutilan mukaan luonnonsuojelupiiri on saanut yleisöpalautetta siitä, että Evon metsät tulisi säilyttää metsinä, eikä pilata retkeilymaastoa avohakkuilla.

– Itsellekin oli yllätys, että pääsin kävelemään koko päivän Taruksen alueella osumatta kertaakaan avohakkuille. Paikoin polut veivät vanhan metsän läpi, paikoin oli muutaman kymmenen vuoden ikäistä taimikkoa, mutta kaikki oli metsää. Tämä on jo harvinaista koko Hämeessä.

Kansallispuistot eroavat luonnonpuistoista, joita Hämeessä on vain Vesijaon luonnonpuisto. Luonnonpuistossa kulku on kielletty ilman ympäristöviranomaisen lupaa. Ne on tarkoitettu lähinnä tutkimuskäyttöön.

– Kansallispuistoissa voi olla esimerkiksi perinnemaisemaa, mitä on myös Evolla. Perinnemaisemaa hoidetaan suunnnitelmien mukaan, sanoo Jutila.

Kansallispuiston rooli on nimenomaan metsäluonnon säilyttäminen.

– Yksityismetsissä tehdään avohakkuita aivan riittämiin, joten valtion ja kuntien metsien soisi säilyvän avohakkuitta varsinkin kansalaisten virkistys- ja retkeilyalueilla. Hämeessä on valtakunnallisestikin paras metsänkasvu, mikä puoltaa retkeilyalueiden säästämistä. Niitä ei pitäisi hoitaa metsäteollisuuden tulostavoitteiden ehdoilla, linjaa Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutila.

Evolle tänä vuonna yleissuunnitelma ja investointeja

Puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta toteaa, että Metsähallitus toimii ministeriöiden tulosohjauksen mukaan.

– Kansallispuistot perustetaan lailla valtion maalle, ja päätöksen tekee eduskunta. Metsähallitus toimii ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa, uusien kansallispuistojen perustamiseen emme voi ottaa kantaa, sanoo Peltonen.

– Evolle laaditaan tämän vuoden aikana maankäytön ja luontomatkailun yleissuunnitelma, jossa yhteisesti suunnitellaan muun muassa yrittäjien, kuntien ja muiden tahojen kanssa matkailun kehityssuuntia, sanoo Peltonen.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä on käynnissä Hämeen ely-keskuksen rahoittama maaseuturahoitteinen investointihanke, jonka puitteissa Evolle kunnostettiin viime vuonna maastopyöräilyverkosto.

– Hankerahoituksella Evolle toteutetaan muun muassa esteetön retkeilyreitti taukopaikkoineen. Reitti sopii esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville, samoin kuin lastenvaunuja työntäville.

Evon kaltaisia retkeilyalueita hoidetaan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

– Evokin on Naturan piirissä, millä taataan sen luontoarvojen säilyvyys. Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäopiston opetusmetsän sopimus uusitaan tämän vuoden lopussa, mutta sillä ei ole vaikutusta opetusmetsän käyttöön eikä oppilaitoksen toimintaan, kertoo Peltonen.

Olennaista on opetuksen turvaaminen

Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikölle ehdotus kansallispuiston perustamisesta on varsin neutraali.

– HAMKin kannalta olennaista on, että metsäopetuksen tarpeet turvataan. Evolla on opetusmetsiä tällä hetkellä 1800 hehtaaria. Ensi vuoden alusta opetusmetsät siirtyvät Metsähallituksen hallintaan. Olemme tähän mennessä saaneet opetusmetsistä vuosittain muutaman sadan tuhannen euron tulot, jotka on voitu käyttää opetukseen ja sen kehittämiseen. Ensi vuoden alusta menetämme nuo hakkuu- ja muut tulot, mutta meille on luvattu, että saamme kompensaationa valtion budjetista opetukseen tarvittavat rahat. Kansallispuistoajatuksen ollessa edellisen kerran vireillä vastustimme hanketta sen takia, että meiltä katoaisivat opetusmetsät ja opetus ei olisi enää ollut mahdollista, sanoo Evon metsätalouden koulutuspäällikkö Antti Sipilä.

Opetusmetsissä opiskelijat ovat muun muassa istuttaneet, raivanneet ja harventaneet metsää. Metsissä harjoitellaan monipuolisesti myös koealojen mittaamista, erilaisia hakkuumenetelmiä,  leimikoiden tekoa ja esimerkiksi erilaisia luonnon- ja riiistanhoitoon liittyviä osaamisia. Sipilän mukaan opetus jatkuu Evon kampuksella tulevaisuudessakin.

– Metsähallitus on luvannut meille toiminnan jatkuvan Evolla tulevaisuudessakin. Opetuskohteita löytyy nykyisen opetusmetsän alueelta ja kenties muualtakin, missä opiskelijat pääsevät käytännössä harjoittelemaan alaa. Meillä on kalustoa ja ammattitaitoa, mutta kohteiden etäisyys opistolta ei saisi olla kovin pitkä.

Sipilä toivoo erityisesti, että pitkäaikainen kulotusperinne saisi joka tapauksessa jatkua, vaikka metsien hallinnointi muuttuukin.

– Evolla on kulotettu metsää yli sata vuotta, mikä on pisin katkeamaton kulotusketju Suomessa. Olemme kulottaneet pääosin päätehakkuualueita, mutta tutkimustarkoituksissa myös pystymetsää. Kulotukset ovat tuoneet Evolle sellaisia eliölajeja, jotka viihtyvät vain palaneissa metsissä.

Taruksen hakkuiden vaikutukset selvitetään

Kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantosen mukaan luonnonsuojelutahot eivät ole olleet suoraan yhteydessä kaupunkiin uuden kansallispuistoehdotuksen suhteen. Luonnosuojelujärjestöt ovat julkisuudessa ilmoittaneet vastustavansa suunniteltuja hakkuita Taruksessa.

Kaupungilla on Padasjoen puolella Taruksessa noin 1000 hehtaaria ja Päijänteen rannalla noin 400 hehtaaria metsää.

– Niitä on hoidettu kestävästi jo satakunta vuotta, eivätkä nyt suunnitellut hakkuut ole mitenkään poikkeus. Meillä on tarkoitus tehdä harvennushakkuita 50 hehtaarilla alalla ja uudistushakkuita 10 hehtaarilla. Osa hakkuista osuisi hieman vanhempaan metsään. Ely-keskuksen kanssa selvitetään uhanalaisten lajien vaikutus toimenpiteisiin. Emme aloita hakkuita uudistusaloilla ennen kuin tuohon asiaan on saatu varmuus.

Osa uudistushakkuista osuisi osin retkeilyreitistön kupeeseen.

– Toisaalta Tarus on myös eräänlainen opetuskohde metsätaloudessa. Alueella on kaksikin teemapolkua metsänkasvuun ja hoitoon liittyen. Reittien varrella on opastauluja, joissa kerrotaan metsän vaiheista ja mitä siellä on tehty, Rantonen kertoo.

Kaupunki on budjetoinut vuodessa metsätuloja noin 700 000 euroa. Suunniteltujen hakkuiden tuotto olisi Rantosen mukaan noin 200 000 euroa.

– Saamme metsätuloja toki muultakin kuin Padasjoen alueelta. Kaupunki hyödyntää metsiensä kasvusta 60 prosenttia. Metsiä meillä on kantakaupungin lisäksi Rengossa ja Hauholla, sanoo Rantonen.

Katso lisää kuvia Keski-Hämeen digilehdestä 30.1.2020!

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski