Pitäjät Hämeenkoski

Maaseutunuoret ovat huolissaan julkisen ruokailun ohjailusta ja maatalouden syyttämisestä

Keskustan Hilkka Kemppi ja perussuomalaisten Jari Ronkainen keskustelivat Maaseutunuorten kanssa heidän huolistaan Hallainmäen tilalla. Nuoret viljelivät kokevat, että syyttävä sormi osoittaa liian usein heitä kohti esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelussa. Kuva: Maria Ilonen

Maaseutunuoret jatkoivat viime kesänä aloitettua perinnettä ja kutsuivat kansanedustajat aamupalalle, tällä kertaa Hallainmäen tilalle Hämeenkoskelle.

Maaseutunuoria huolestuttaa erityisesti maaseudun ja maatalouden tulevaisuus, syyttävän sormen osoittaminen maanviljelijöiden suuntaan. Heitä mietityttää märehtijän tulevaisuus ekosysteemissä, joka heidän näkemyksensä kohtaan tarvitsee jokaista tuotantosuuntaa.

Etelä-Suomesta on lopettanut useita maitotiloja ja julkisessa keskustelussa ohjaillaan heidän mielestään kuluttajia valitsemaan tiettyjä elintarvikkeita. Maaseutunuoret haluavat pitää lihan suomalaisten koululaisten lautasella. Keskusteluun saapuivat ottamaan osaa Keskustan Hilkka Kemppi ja Perussuomalaisten Jari Ronkainen.

Hallainmäen tilaa ovat viljelleet vuodesta 2011 Ville ja Terhi Löyttyniemi. Tilan tuotantosuuntana on ollut sukupolvien ajan maidontuotanto. Tilan pelloilla kasvaa lisäksi nurmea, kauraa, vehnää, hernettä ja härkäpapua, jotka menevät tilan 60:n lypsylehmän ruokintaan. Lehmille halutaan syöttää vain lähiruokaa ja viljelykiertoon on panostettu jo edellisten sukupolvien aikana. Löyttyniemet painottavatkin, että maanviljelyä tarkasteltaessa nähtäisiin kokonaisuus, eikä viljan- ja maidontuotantoa toisistaan erillisinä.

Suomen tulisi olla omavarainen

– Olemme yrittäneet omalla tilalla toteuttaa tasapainoista kokonaisuutta ja myös laajentaa sitä mahdollisuuksien mukaan. Suomessa pitäisikin enemmän katsoa sitä kokonaisuutta ja miettiä, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, Terhi Löyttyniemi sanoo.

– Meillä on Suomessa paljon potentiaalia, jota pitäisi osata käyttää.

Löyttyniemien lisäksi tilaisuudessa olivat paikalla maaseutunuorten asiamies Susanna Valtonen, kasvinviljelijä Olli Caven, maidontuottaja Salla Niemi sekä tuleva maidontuottaja Aino-Maria Mänki.

Susanna Valtonen esitti huolensa tämän hetken julkisesta keskustelusta, jossa julkista ruokailua ajetaan tiettyyn suuntaan ja samalla ajetaan maanviljelijät liian ahtaalle. Etelä-Suomesta on useita maitotiloja lopettanut.

Keskustelussa nousi esiin ruuantuottamisen omavaraisuus. Voimmeko me Suomessa heittäytyä sen varaan, että ruoka tuodaan muualta? Jos maanviljely ajetaan liian ahtaalle, ei se ole enää kannattavaa.

– Mitä me sitten syömme, jos tulee kriisi ja aurat ovat ruosteessa, eikä kukaan osaa enää viljellä, Jari Ronkainen pohti korostaen suomalaisen maanviljelyn tarpeellisuutta.

Kansanedustajia navetassa. Kuva: Maria Ilonen

Hallainmäen tilalla päästiin tutustumaan myös navettaan. Terhi Löyttyniemi kertoi, että lehmien hyvinvointia tarkkaillaan jatkuvasti. Viljelijöitä harmittaa käsitys, että eläinten hyvinvointi ei olisi heille tärkeää.

Maitoa syytetään turhaan

Ilmastokeskustelussa syyttävä sormi on viljelijöiden mukaan nyt liian kärkkäästi osoittamassa heitä kohti, eikä esimerkiksi nurmen hiilensitomiskykyä ole tutkittu. Hilkka Kemppi totesi julkisen ruokailun ajamisen tiettyyn suuntaan olevan hänenkin mielestään huolestuttava trendi ja nimenomaan lähiruokailun olevan ilmastoteko.

– Syyttävä sormi on kuitenkin aika pieni, se on vain saanut ison näkyvyyden, Kemppi sanoi.

– Esimerkiksi hallitusohjelmassa ei ole rajoituksia liittyen suomalaiseen maatalouteen, vaan rahaa on nimenomaan lisätty tutkimukseen ja toiminnassa on menty hyvään suuntaan.

Märehtijän tuottamaa hiilijalanjälkeä on viljelijöiden mukaan tuotu turhan negatiivisesti esiin. Paikalla ollut Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoi tutkimuksista, joita Arla tekee noin 500:lla suomalaisella maitotilalla. Hiilijalanjälkilaskentaa tehdään myös Hallainmäen tilalla.

– Kauramaidolla on tuplasti isompi hiilijalanjälki, kuin tavallisella maidolla, Kilpeläinen sanoo tutkimusten tuloksista.

Ei vastakkainasettelua

Nuoria viljelijöitä huolestuttaa myös lihan- ja kasvissyönnin vastakkainasettelu. Vaikka he haluavat pitää lihan suomalaisten lautasilla, ovat he myös tyytyväisiä, että esimerkiksi vanha viljelykasvi härkäpapu, joka lisäksi on hyvä typensitoja, löytyy yhä useammalta lautaselta. Vaikka lautasella olisi pihviä, on sillä myös salaattia. Riisin ja soijan käyttöä he sen sijaan paheksuvat. Riisiä tuodaan Suomeen muualta ja sillä on suuri hiilijalanjälki. Lisäksi köyhemmistä maista tuodut elintarvikkeet ovat pois oman maansa kansalaisilta.

– Meidän mielestämme ei ole oikein, että hyväosaiset valtiot syövät huonompiosaisten leipää, sen sijaan meidän tulisi kantaa vastuuta ja tuottaa ruokaa sinne, missä sen tuottaminen ei ole yhtä ympäristöystävällistä tai se on muuten haastavaa, Susanna Valtonen sanoo.

Jari Ronkainen yhtyi viljelijöiden kantaan.

– Kasvisruokavaihtoehto on hyvä asia, mutta pakko ei ole. Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta kuinka paljon Suomi voi yksinään tehdä. Hysteria tulisi lopettaa ja tehdä se, mikä on järkevää.

Viljelijät haluavat nyt tuoda esiin, kuinka paljon tiloilla on jo tehty, koska heitä syyllistetään.

Viljelijät eivät sinällään vastusta kasvisruokapäivää, kunhan silloin valitaan kotimaista kasvista, kuten tänä päivänä aliarvostettuja lanttua ja naurista. Soijapäivä sen sijaan ei ole heidän mielestään hyväksyttävä vaihtoehto.

Nuoria viljelijöitä kiinnosti tukien suuntaaminen, sillä tuet ovat tehokas tapa ohjata toimintaa. Esiin otettiin myös ympäristöjärjestöjen saama lisärahoitus. Hilkka Kemppi lupasi viedä asiaa eteenpäin.

Löyttyniemen tilalla päästiin myös tutustumaan navettaan. Viljelijöitä harmittaa julkisessa keskustelussa annettu kuva, että eläinten hyvinvointi ei olisi tärkeää. Terhi Löyttyniemi sanoo, että lehmän hyvinvoinnin huomaa kyllä sen käytöksestä ja sitä tarkkaillaan tilalla jatkuvasti.

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat