Pitäjät Lammi

Niko Nappu: Myös yhteistyö Lammin lukion kanssa on ollut esillä Evon tiedekansallispuiston suunnitelmissa

Kuva: John Loehr

Alkuvuodesta uudelleen herännyt ajatus Evon tekemisestä kansallispuistoksi on nyt saanut kunnolla ilmaa siipiensä alle, kun hankkeen taakse ovat lähteneet myös Helsingin yliopisto ja yli 50 tutkijaa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto ja Museovirasto tuovat hankkeelle uutta uskottavuutta. Esitys maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustamisesta Evolle on nyt edennyt ympäristöministeriöön.

Totesimme, että ainoa keino edistää asiaa on lähteä isolla joukolla liikkeelle, toteaa projektisuunnitttelija Niko Nappu, joka koordinoi Helsingin yliopiston tutkimusasemien toimintaa. Hänen vastuualueeseensa kuuluu myös Lammin biologinen asema. Nappu kuuluu tiedekansallispuistotyöryhmän muodostaneeseen Kentällä – In the field -ryhmään.

Evon alueen hyvin tunteva Nappu painottaa, että koko hankkeen tavoitteena on suojella Evon ainutlaatuista luontoa entistäkin paremmin. Vaikka uusi tiedepuistosuunnitelma lisää Evon kävijöitä, hurjimmissa arvioissa jopa 500 000 vuotuiseen kävijään, pystytään tiedepolkujen avulla ohjaamaan vierailupaine niille alueille, missä se on luonnon kannalta turvallisinta.

– Tiedepuisto-suunnitelmassa otetaan huomioon jo suojeltujen alueiden, kuten Sudenpesänkankaan ja Kotisten alueiden säilyminen mahdollisimman koskemattomina, Nappu kertoo.

Kuva: Jussi Karvonen

Evon aarniometsät ovat olleet suojeltuja jo yli sadan vuoden ajan.

Evon tiedekansallispuiston alueeksi on kaavailtu 6200 hehtaarin suuruista aluetta, josta on ensisuunnitelmien mukaan noin 100 hehtaarin alue varattuna ydintoiminnoille. Retkeily tulisi jatkumaan alueella kansallispuistoon kirjoitettujen sääntöjen mukaisesti, mutta kasvavista kävijämääristä suurin osa kohdistuisi rajatulle alueelle rakennetuille tiedepoluille.

Napun mukaan kansallispuistojen merkitys on korona-aikana edelleen kasvanut, ja paine uusien alueiden saamiseen retkeily- ja virkistyskäyttöön kasvaa kohisten. Evon sijainti pääkaupunkiseudun lähellä auttaisi hyvin ohjattuna esimerkiksi jo ruuhkautuneen Nuuksion kävijämäärien keventämisessä ja samalla pystyttäisiin ottamaan muualta oppia siihen, ettei Evolle syntyisi turhia kävijäpiikkejä.

– Tähän ratkaisuna ovat nimenomaan luontobussi, palvelutarjonta ja konseptiin suunnitellut rakenteet uuden mobiiliteknologian siivittäminä, Nappu kertoo.

– Luontobussin avulla saadaan tasattua kävijämäärien ruuhkahuippuja, ja kuljetettua ihmiset suoraan palvelujen ja mahdollisten majoituspaikkojen lähelle. Tiedepolkukonsepti tukee sitä ajatusta, että kiinnostavaa nähtävää tuodaan palveluiden lähelle. Mobiilisovellus auttaa kertomaan sekä tarjolla olevista palveluista että ajantasaisesta varaustilanteesta.

Kuva: Jussi Karvonen

Mobiiliteknologia on jo Evolla. Metsähallituksen sosiaalinen Retkikompassi-palvelu kertoo Evon  ja Ruunaan retkeilyalueiden lisäksi Nuuksion ja Urho Kekkosen kansallispuistojen palveluista ja varaustilanteista. Sinne myös retkeilijät voivat itse päivittää vinkkejä toisilleen ja antaa palautetta palveluista.

Napun mukaan on tärkeää pystyä rakentamaan siltaa luonnonsuojelun ja ympäristön elinvoiman välille. Huolellisesti suunnitellun ja hyvin hoidetun tiedekansallispuiston avulla voitaisiin luoda jopa tuhat uutta työpaikkaa.

Muiden kansallispuistojen kokemusten perusteella voidaan odottaa myös majoituspaikkojen tarpeen lisääntyvän sekä Lahdessa että Hämeenlinnassa. Myös suunnitellun puistoalueen ytimessä jo olemassa olevia tarkoituksenmukaisia rakennuksia halutaan hyödyntää majoituspalveluiden tarjontaan.

Kuva: Jussi Karvonen

Partiolaisten leirialue rajautuisi pois mahdollisen Tiedekansallispuiston alueesta, mutta yhteistyö sekä Lammin lukion että partiolaisten kanssa kiinnostaa puistohankkeen vetäjiä.

Tiedekasvatus suunnittelun ytimessä

Hämeenlinnan kaupungin kanssa on Niko Napun mukaan jo alustavasti puhuttu mahdollisuudesta yhteistyöhön Lammin lukion kanssa. Myös yhteistyö partiolaisten kanssa kiinnostaa.

– Tulevaisuuden luonnolle on äärimmäisen tärkeää se, miten tämän päivän nuoriso siihen suhtautuu. Hankkeen kannalta aivan ensisijaista on se, että tiedepolkujen tarjoamia mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, Nappu toteaa.

– Tiedekasvatuksen mahdollisuudet Lammin lukiossa on ilman muuta kartoitettava. Ja ihan henkilökohtaisena mielipiteenäni arvelen, että partioaatteesta vähän jo kadonnut luontosuhde kaipaisi sekin päivittämistä. Molemmat tahot olisivat meille luontevia yhteistyökumppaneita.

Evon metsäopiston opetusmetsät ja partiolaisten leirialueet rajautuvat Evolle suunnitellun tiedekasvatuspuiston hankealueen ulkopuolelle, joten niiden toiminnat eivät tämän hankkeen puitteissa vaarannu.

– ­Mielestämme tiedekansallispuisto antaa myös metsäopetukselle uusia mahdollisuuksia, Niko Nappu toteaa.

Hankkeen vetäjien mukaan Evon tiedekansallispuisto suojaisi alueen herkkää luontoa, tukisi tieteentekoa, mahdollistaisi uudella tavalla Suomen markkinoinnin kansainvälisesti ja edistäisi työllisyyttä kestävällä tavalla.

Kuva: Antti Sipilä

Evon metsäopiston työssä luontoarvot ovat jo nyt läsnä. Esimerkiksi tällä viikolla luonnosuojelualueella poltettiin harjunrinnettä osana Paahde-Life hanketta, jonka tavoitteena on parantaa harjuilla kasvavan eliöstön elinympäristöjä. Evolla on kulotettu metsää yli sata vuotta, mikä on pisin katkematon kulotusketju Suomessa. Kulotukset ovat tuoneet Evolle sellaisia eliölajeja, jotka viihtyvät vain palaneissa metsissä.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski