Pitäjät Lammi

Pasaapeliin tutustuttiin aikoinaan maan ääristä

Pasaapeli oli valmistuessaan varsin moderni rakennus. Kuva: Matti Siivosen arkistot

Pasaapelin koulu valmistui vuonna 1969, kun opetushallitus oli hieman yllättäen antanut rakennusluvan pari vuotta aikaisemmin. Pasaapelin lopulliset kustannukset olivat runsaat 1,6 miljoonaa markkaa. Oppilaita oli 188 ja opettajia 10. Pasaapeli säilyi entisellään 35 vuotta, kunnes se vuonna 2004 saneerattiin.

— Vuoden 2004 peruskorjauksessa kaatui ensimmäisenä savupiippu. Saneerauksesta siirryttiin suoraan Hakkalan uudisrakentamiseen, kertoo työnsä puolesta tuolloin mukana ollut Matti Siivonen.

Pasaapelin pinta-ala ei saneerauksessa kasvanut, lukuun ottamatta ilmastoinnin konehuonetta. Kaikki meni kuitenkin uusiksi. Myöhemmin kunnan omana työnä rakennettiin lasikatto sisäpihalle, ja Hakkala ja Pasaapeli yhdistettiin toisiinsa käytävällä.

Pasaapelin yhteyteen oli alun perin rakennettu kunnan kirjasto, joka muutti pois Pasaapelista uuden kirjaston valmistuttua vuonna 1988.

Nykyisin Pasaapelin kirjasto on musiikkiluokkana. Se on erillinen rakennus kaikesta muusta koulusta, joten äänet eivät häiritse ketään.

Lippo Helminen. Kuva: Jussi Karvonen

Delegaatioita maailmalta

Pasaapelin koulu oli aikoinaan opinahjo, jonka opetukseen ja opetusvälineistöön käytiin tutustumassa eri puolilta maailmaa. Teknisen työn opettaja Lippo Helminen muistaa, miten delegaatio kävi tutustumassa tietotekniikkaan 1980-luvun lopulla.

— Olimme ehkä vähän aikaamme edellä. Teknisen työn opetuksessa tietotekniikka oli jo silloin aika modernia. Delegaatiot olivat ihmeissään näkemästään.

Helminen muutti Lammille vuonna 1962 Orimattilasta.

— Olin peruskoulutukseltani kansakoulun opettaja ja tarvitsin lisäpätevyyden teknisen työn opettajaksi. Kouluttauduin Lahden opettajainvalmistuslaitoksessa useamman vuoden ja samalla opetin Konnarinmäellä sijainneessa vanhassa koulussa puukäsitöitä. Se oli rakennuksena suorastaan rötiskö, muistelee Helminen.

Vanhassa koulussa katto vuoti ja muun muassa kotitalousluokassa oli ämpäreitä ja saaveja, joihin katolta tippuva vesi kerättiin.

— Asuin itse jonkin vuoden koulun yhteydessä olevassa asunnossa. Hiiriä sain pyydettyä miltei päivittäin loukuilla. Pasaapeli tuli todella tarpeeseen, Helminen muistelee.

Kun Pasaapeli valmistui vuonna 1969, muuttuivat opettajien ja oppilaiden olosuhteet kuin yöstä päiväksi. Historiikki kertoo, että vihkiäisjuhla alkoi Lippo Helmisen pianosoololla.

Pasaapeli herätti tunteita jo alkuaikoinaan. Kuva: Matti Siivosen arkistot/Hämeen Sanomat 1969

Tekniikkaa sai hankkia harkintansa mukaan

Alkuperäisessä Pasaapelissa oli muun muassa oma ruokala, musiikkiluokka, liikuntasali, apukoulu sekä kemian ja fysiikan luokat.

Joka tapauksessa vuonna 1969 Helminen sai aivan uudet mahdollisuudet opetukseensa.

— Sain hankkia itsenäisesti koneet ja laitteet tekniseen työhön. En muista, että kukaan olisi koskaan kysellyt hintojen perään. Hankin, mitä tarpeelliseksi katsoin. Sama konekanta oli käytössä koko sen ajan kuin olin opettajana. Vuonna 1994 siirryin eläkkeelle, Helminen kertoo.

Hän hankki koululle muun muassa tietokoneohjatun sorvin ja pienimuotoisen robottilinjan, jossa robotti siirteli palikoita oppilaille. Oppilailla oli käytössään tietysti erilaiset höylät ja hitsauslaitteet.

–Mitään koulutusta en tietokonesorviin ja erilaisiin projekteihin saanut, vaan minunkin oli opeteltava koko ajan lisää. Kun koulun ATK-luokka oli heittämässä joskus 1980-luvulla vanhat tietokoneensa pois, otin ne tekniseen työhön sorvien ohjaukseen, Helminen kertoo.

Kansalaiskoulu käsitti nykyisen yläkoulun 7-9 luokat. Kansalaiskoulu loppui nimenä peruskouluun siirtymisen myötä.

–1980-luvulla kaikilla oppilailla on käsitöitä muutama tunti viikossa, mutta teknisen työn sai valita myös lisäaineeksi, Helminen kertoo.

Eläkkeelle jäätyään Lippo Helminen valmisti koruja oman yrityksensä kautta vuoteen 2011 saakka. Lisäksi hän oli ohjaajana kansalaisopiston kellokurssilla

–Kaappikelloja valmistui useita kymmeniä. Innokkaimmat tekivät jopa kymmenen kelloa yhden kurssin aikana.

Hakkalan koulun työmaa käynnistyi heti Pasaapelin saneerauksen jälkeen. Kuva: Matti Siivonen

Tällä hetkellä Lammilla on vireillä koko koulualuetta koskeva kaavamuutos, jossa yhtenä keskeisenä vaihtoehtona on sisäilmaongelmista kärsivän Pasaapelin purkaminen yhdessä entisen kunnantalon sekä asuntolan kanssa ja koulun korvaaminen uudisrakentamisella. Uudessa kaavaluonnoksessa rakennuksia ei ole suojeltu erikseen, mutta uudisrakentamisen yhteydessä tulee kuitenkin huomioida rakentamisen sopeuttaminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja muuhun ympäristöön.

Kaavaluonnos on nähtävillä koko käsittelyprosessin ajan kaupungin verkkosivuilla ja Lammin kirjastossa.

Lähteet: Lammin koulut, Urpo Syrjä, Matti Siivosen arkistot sekä Lammin koulukeskuksen kaavaluonnos

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat