Pitäjät Lammi

Pepe Forsbergin silmään pisti outo puna kalliossa

Kuva: Pepe Forsberg

Lammin toinen kalliomaalaus odottaa asiantuntijoiden vahvistusta

Kun lammilla asuva Luontoperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg huomasi hiihtoretkellään Pääjärven maisemissa kalliossa outoa punaa, hän osasi epäillä jotakin merkittävää.

–Olen aikaisemmin nähnyt kalliomaalauksia esimerkiksi Hossan kansallispuistossa ja Pääjärven Hopeakalliolla. Hiihdin komean ja kulmikkaan kallion ohitse, kun väriloistoinen näky silmäkulmassa jäi vaivaamaan. Kävin seuraavana päivänä uudestaan kuvaamassa kalliota vaimoni kanssa, punatusta kalliosta erottui pystyviivoja ja jonkinlaista verkkokuviota. Lappeenrannasta on parin viikon päästä tulossa huippuasiantuntijoita varmistamaan, onko kyseessä todella kalliomaalaus, sanoo Forsberg.

Tarkkaa paikkaa ei Forsberg tässä vaiheessa halua paljastaa. Löytö oli kuitenkin puhdas sattuma.

–Kalliossa on 90 asteen kulma ja oikeassa valossa toinen kylki näytti tosi punaiselta, kun toinen oli väritön ja harmaa. Punassa on kerroksia, jotka vahventuvat tietyssä valossa ja itse kuviot erottuvat kallion vierellä. Maalaus on kolmisen metriä korkealla Pääjärven pinnasta, mutta aikanaan vesikin on ollut metrin verran ylempänä.

Kuva: John Loehr

Punaväri näkyy hyvin nyt löytyneissä mahdollisissa muinaisissa kalliomaalauksissa.

Suomessa kalliomaalausten tekijät ovat värjänneet maalaukset verellä ja maa-aineksilla. Väri on erittäin kestävä, vaikka vanhimmat maalaukset on tehty 4500 ennen ajanlaskun alkua ja nuorimmatkin 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Kuva: Pepe Forsberg

Hossan kalliomaalaukset paljastuivat jo 1970-luvulla.

Hossan kalliomaalaukset paljastuivat 1970-luvulla. Joku tuntemattomaksi jäänyt tekijä yritti myöhemmin peittää maalaukset tervalla, mutta terva kului pois ja maalaukset tulivat ehjinä esiin.

Lammilta tunnetaan yhdet kalliomaalaukset, joka sekin löytyi sattumalta 1990-luvulla.

–Lammin Hopeakallion maalauksen löysi joukko biologeja, jotka olivat lähteen jäälle kävelemään. Hekin huomasivat kallioissa jotakin mielenkiintoista.

Suomessa kalliomaalauksia on eniten koko Fennoskandiassa. Kaikkiaan maalauksia tunnetaan noin sata.

Forsberg pitää löytöä historiallisesti merkittävänä, jos se todennetaan aidoksi.

Pääjärven Hopeakallion maalauksissa on havaittavissa samanlaista pystyviivoitusta. Kyseessä voi olla sama artisti. Asiantuntijat pystyvät päättelemään muinaisten taiteilijoiden liikkeitä piirrosten perusteella. Joka tapauksessa, kalliomaalaukset kertovat Lammin historiallisesta keräily ja pyyntikulttuurista.

Forsbergin mukaan muitakin merkkejä muinaisesta toiminnasta on.

–Evolla on vanhoja pyynti- ja ansakuoppia. Niitä löytyy loppujen lopuksi jonkin verran Keski-Hämeestä, jos vain osaa niitä hakea.

Hopeakallio

Hopeakallio on Kanta-Hämeen ainoa kalliomaalaus ja toiseksi läntisin Suomen sisämaassa Luopioisten Salminkallion jälkeen. Maalaus sijaitsee entisen Lammin kunnan Pääjärven pohjoisrannan rantakalliossa.

Maalauksessa ei ole tunnistettavia kuvia, mutta väri on selkeästi ihmisen tekemää. Maalausalue on 2,4 metriä leveä ja 1,3 korkea ja maalauksen alareuna on noin metrin korkeudella nykyisestä vedenpinnasta.

Lähde: Suomen Muinaismuistoseura Eero Siljander

Kommentoi

Jätä kommentti

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat