Pitäjät Hämeenkoski

Putulan kulttuuriviikolla kirjasto pysyy auki

Putulan kyläkirjasto. Kuva: Jussi Karvonen

Putulan kyläkirjastossa alkaa tilojen ja kirjojen suhde kääntyä tilojen suhteen negatiiviseksi.

– Meille tulee kirjoja entistä enemmän esimerkiksi Helsingistä ja Tampereelta ja Jyväkylästä saakka, mutta tilaa ei saa mistään lisää. Alamme hukkua kirjoihin. Ihmiset eivät raaski heittää kirjoja jätteisiin. Tämän päivän trendinä näyttää olevan, että kirjoja luetaan, mutta niitä ei haluta säilyttää hyllyissä. Ihmiset ostavat meiltä kirjan ja palauttavat sen takaisin, sanoo Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Seija Ollila.

Putulan kyläkirjastossa on noin 22 000 teosta, joita vanhaan navettaan on kertynyt jo 30 vuoden ajan. Osa vanhoista kirjoista ei Ollilan mukaan kierrä lainkaan.

– Huonokuntoisimmat kirjat viedään ilmaisliiteriin. Jos ne eivät mene sielläkään, ne viedään tuhottaviksi. Samoin käy osalle kirjastonkin teoksista.

Putulan perinteisillä kulttuuriviikoilla ei tänä vuonna ole muuta ohjelmaa kuin Hämeenkosken sahtimestaruuskilpailut. Sahtimestaruuskisojen yhteydessä kävijöitä oli noin 90. Kirjasto on sen sijaan auki päivittäin aina 29.7 saakka.

Putulan kirjasto on ollut yhden vuoden vastaanottamatta kirjoja. Nyt Ollila harkitsee samaa, sillä kirjoja alkaa olla riittävästi.

– Niin sanotusta nollavuodesta päättää kyläyhdistyksen vuosikokous. Esimerkiksi 1960-luvn romaanit eivät juurikaan liiku. Ihmiset kyselevät uudempaa kirjallisuutta. Parvelle ei mahdu enää kirjoja, ja vanhoja kirjoja pitäisi saada käsistä pois. Noin 50 laatikkoa on vielä purkamatta.
Parvella on vanhoja, jopa kymmeniä vuosia hyllyissä lojuneita kirjoja, joiden lehdetkin alkavat kellastua, Ollila kuvailee.

– Vanhoja kirjoja menee aika ajoin peräkärryllä energialaitokselle poltettaviksi. Uusia pitäisi saada esille, mutta ne tulisi ensiksi saada jonkinlaiseen järjestykseen. Kirjoja kerätään jonkin verran, ja esimerkiksi Alistair MacLeanin romaaneilla tai vaikkapa Tolstoin teoksilla on omat keräilijänsä, mutta ei kirjoja voi kuitenkaan säilyttää harvalukuista keräilijäkuntaa varten.

Vuosien kuluessa ihmiset ovat ottaneet kirjoja hyllyistä selailtaviksi, mutta he eivät ole palauttaneet niitä hyllyihin entiselle paikalleen. Kirjat ovat aika sekaisen. Kesäapulainen on saanut suomalaisia romaaneja aakkosjärjestykseen, mutta aika paljon on vielä tekemättä.
Kiireisin aika Ollilalla on huhtikuulta syyskuulle, eikä sinä aikana ole aikaa kirjoja järjestellä.

– Itse pääsisin lajitteluun käsiksi vasta syyskuun kirjaviikon jälkeen. Suomalaisia romaaneja on nyt saatu aakkosjärjestykseen, mutta ulkomaalaisissa kirjoissa on vielä järjestämistä.

Kirjojen lisäksi Putulan navetassa on Sulosaaren sisarusten kotitalosta peräisin olevaa esineistöä. Sulosaaren viimeiset omistajat, neiti-ihmiset Anja ja Pirkko, toivat jo elinaikanaan esiin toiveen, että heidän kotitalostaan tehtäisiin kotiseutumuseo. Talon huonokuntoisuuden takia museota ei voitu ajatellakaan sijoitettavan taloon, vaan Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys päätti tuoda irtaimistoa pysyvästi kirjaston alakertaan.

– Osa esineistöstä on säilötty pysyvästi museoon, osaa on myös myyty. Tarkoitus ei ollut koota museoon suoranaista museoesineistöä, vaan pikemminkin kattaus yhden maatalon esineistöstä talon historian mukaan. Kokoelmassa on paljon maatalousvälineitä kuten kuokkia, sirppejä, viikatteita, radioita, kuparipannuja ja kodinkoneita, muun muassa ompelukone, kirjoituskone ja astiastoja.

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat