Pitäjät Hämeenkoski

Ruususen veljekset pitävät yllä sahdinvalmistusperinnettä

Ruususen veljeksillä Ernolla ja Petrillä on sahdintekotaito hallussa. Molemmilla on takataskussa Hämeenkosken sahtimestaruuksia ja sitä kautta kokemusta myös sahdinvalmistuksen suomenmestaruuskilpailuista.

Tämän vuoden pitäjänmestaruuden napannut Petri Ruusunen oli elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kisaamassa suomenmestaruudesta Hartolassa, missä paremmuudesta kilpaili 51 sahtia. Voitto meni tänä vuonna lahtelaiselle sahdille, mutta se ei Petri Ruususta isommin sureta.

– En tiedä voiko sitä sanoa pettyneensä, kaikki on kuitenkin niin tuurista kiinni. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, arvostan pitäjänmestaruutta korkeammalle, Petri Ruusunen sanoo.

Eri alueiden sahdeissa nimittäin on melkoinen ero, esimerkiksi jo Sysmän suunnassa valmistettu sahti muistuttaa Ruususten mukaan enemmän keltaista jaffaa, kuin sitä oikeaa hämäläistä sahtia. Ruususet kertovat, että heidän valmistamansa sahti on melko perinteistä, päijät-hämäläistä sahtia, joka on sahdeista sieltä tummimmasta päästä. Tärkeintä on, että sahti on oman suun mukaista.

Jotta juoma voidaan määritellä sahdiksi, on sen täytettävät tietyt ehdot. Sen alkoholiprosentin on ylitettävä kuusi prosenttia ja juoman valmistuksessa on käytettävä tiettyjä raaka-aineita.

Veljesten valmistamat sahdit eroavat jonkin verran toisistaan. Petri kertoo käyttävänsä valmistuksessa mallastamatonta ruista ruismaltaiden lisäksi. Ernon sahti on makeampaa ja paksumpaa.

Mummon perinne jatkuu

Ruususet muistelevat molemmat maistaneensa ensimmäistä kertaa sahtia 18-vuotiaana VPK:n talkoissa, mutta sahdin makuun on päästy pikkuhiljaa maistelemalla. Valmistaminen lähti liikkeelle, kun nyt 30-vuotias Erno Ruusunen muutti kymmenen vuotta sitten Liisa-mummon vanhaan taloon asumaan ja kaivoi mummon vanhat sahdinvalmistusvälineet esiin. Liisa-mummo valmisti aikoinaan paljon sahtia, mutta mummon sahteja maistamaan veljekset olivat aikoinaan liian nuoria. Sahdinvalmistuksen perinne onkin sitten hypännyt yhden sukupolven ylitse, sillä veljesten isä ei ole koskaan sahdista pitänytkään eikä valmistuskaan ole häntä siten kiinnostanut.

Nyt 23-vuotias Petri kokeili sahdin tekemistä ensimmäisen kerran 18-vuotiaana.

– Pitihän sitä sitten kokeilla, pystyisikö sitä itsekin tekemään, valmistus on mielenkiintoinen prosessi, Petri Ruusunen sanoo.

Leikkimielistä kilpailua

Hämeenkosken sahtimestaruuskilpailuihin lähes joka vuosi osallistunut Erno Ruusunen kertoo osallistuneensa ensimmäisen kerran lähinnä siksi, että osallistujia yleensä olisi.

– Jossain vaiheessa osallistujia ei oikein ollut, saattoi olla vain yksi osallistuja. Se on kuitenkin sellaista kylän yhteisen hengen nostattamista. Nyt tuntuu, että on nuoriakin tekijöitä. SM-kilpailuissa ehkä on enemmän kokeneempia valmistajia, sellaisia, jotka ehkä tekevät vain sen yhden sahdin vuodessa kilpailua varten, Erno Ruusunen sanoo.

Vaikka molemmat ovat olleet mukana samoissa kilpailuissa, veljesten kesken kilpailu on lähinnä leikkimielistä eikä kateutta koeta, vaan ennemmin ollaan tyytyväisiä, että veli menestyy. Veljesten sahdit ovat kuitenkin käymässä eri paikoissa, vaikka kuulemma sabotoinnista ei olekaan pelkoa.

Pikkuhiljaa molemmille on tullut mukaan myös oluenpano. Erno Ruususen reseptin mukaan valmistettu Janonsammuttaja-olut oli tänä vuonna Hämeenkosken VPK:n kesäjuhlien nimikko-olut. Lisäksi hän on käynyt Kanavan Panimon tiloissa valmistamassa oluita omalla reseptillään. Molemmat veljekset valmistavat juomiaan Erno Ruususen kodin piharakennuksessa olevassa panimossa. Kolmas veli Arttu asuu Lahdessa ja on myös käynyt valmistamassa oluita samoissa tiloissa sekä on kiinnostunut myös sahdinvalmistuksesta, joten perinne elää suvussa vahvana.

Puuha pysynee kuitenkin harrastuksen tasolla.

– Kyllähän oma panimo hieno asia olisi, mutta panimoita on paljon. Pitäisi olla hyvä strategia ja todella hyvät tuotteet, että sillä pärjäisi, Erno Ruusunen pohtii.

Harrastus kuitenkin kasvaa ja lisää panimomeininkiä Erno Ruusunen kuitenkin kaavailee tiloihin ja on aikeissa hankkia myös lisää oluenvalmistustarvikkeita.

Kokeilemisen kautta

Molemmat ovat opetelleet niin sahdin- kuin oluenvalmistuksen kokeilemisen, onnistumisen ja erehtymisen kautta. Aluksi vinkkejä tuli otettua sahtikirjasta. Ruususen veljekset sanovat, että valmistuksessa tärkeintä on hyvä hygienia ja harjoittelemalla valmistus alkaa onnistua.

Sahtia tulee valmistettua erityisesti juhlapyhiksi ja haastattelua edeltäväksi viikonlopuksi Erno Ruusunen valmisti sahtierän tuttavien häihin.

– Kyllä se on se rajattomuus, varsinkin oluthommassa, Erno Ruusunen tuumii harrastuksen viehätyksestä.

Myös sahtiperinteen ylläpitoa hän pitää tärkeänä. Ei sitä silti tulisi valmistettua, ellei sen makuun olisi itse tykästynyt. Petri Ruusunen lisää, että myös ihmisten antama hyvä palaute juomasta saa jatkamaan.

Itse valmistus on sahdinteossa päivän kestävä projekti. Käyminen kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Molemmilla on tälläkin hetkellä valmista sahtia varastosta.

 

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat