Pitäjät Hämeenkoski

Seuralan käytävällä on ammuttu ja laitettu miestä putkaankin

Seuralaa remontoidaan nyt talkoilla. Kuva: Asko Laine

Kosken Seurala on historiansa aikana pitänyt seiniensä sisällä monenlaista toimintaa aina buu ampumaradasta putkaan saakka.

Vaikka Seuralan omistajayhdistykset tällä hetkellä tiloja saneeraavatkin, on neliöitä runsaasti käytettävissä.

– Toivomme tietysti että käyttöaste olisi korkea, mutta totuus on myös se, että tällä hetkellä Hämeenkoskella on tarpeisiin nähden liikaa tilaa, koska esimerkiksi Osuuspankin kiinteistö on tyhjä. Myös Seuralan pihapiirissä oleva erillinen kiinteistö on on tyhjentynyt liikkeistä. Sen kohtalosta käymme neuvotteluja kunnan kanssa. Me emme sitä tarvitse, mutta toisaalta se kuuluu Seuralan pihapiiriin, jota ei haluttaisi rikkoa, sanoo Seurala Oy:n hallituksen jäsen Asko Laine.

Putkakin oli käytössä

Laineella on Seuralasta paljon muistoja, sillä lapsuudenkoti sijaitsi Seuralan naapurissa, ja hyvä kaverikin asui Seuralassa, jossa talonmiehen perheellä oli oma asunto.

– Seuralan tilat olivat suurelta osin vuokralla kutomoyrityksellä, joka muutti kuitenkin 1970-luvulla rakentamiinsa tiloihin nykyisen Koskikartanon naapuriin. Koko alakerta ja osin yläkertakin olivat yrityksen tuotanto- ja toimistotiloina, Laine kertoo.

Seuralan alakerran isossa huoneessa oli aikoinaan halkovarasto, ja se toimi myös kutomoyrityksen varastona, minkä jälkeen tila on toiminut myös nuorisotilana. Nuorisotilan eteisen paikalla oli aikoinaan putka.

Alakerran päädyssä on asioitu poliisin kanssa.
Kuva: Jussi Karvonen

– Tämänkaltaisissa seurojen taloissa niitä oli varmaan aika yleisesti. Putkaa myös käytettiin huvitilaisuuksissa. Seuralassa oli kuuluisa järjestysmies, joka laittoi huveissa porukan järjestykseen. Ensiksi hän hieman mottasi rettelöitsijää ja heitti hänet sitten putkaan jäähylle, naurahtaa Laine.

Alakerran tiloista palokuntahuone on ollut saneerauksessa, ja se on lähes valmis vuokrattavaksi.

Palokuntahuoneessa on pidetty muu muassa vpk:n kokouksia ennen nykyisen paloaseman valmistumista. Takkakin huoneessa on.

– Kerran yritimme pitää takassa tulta, mutta savua tuli huoneeseen niin paljon että melkein palokunta piti pyytää paikalle. Sen jälkeen emme ole takkaa testanneet, kertoo Laine kokemuksen tuoma viisaus sanomisen taustalla; hän on Hämeenkosken vapaaehtoisen palokunnan entinen johtaja ja toimii tälläkin hetkellä Kosken VPK:n puheenjohtajana.

Seuralan käytävällä on harjoiteltu jopa ammuntaa.
Kuva: Jussi Karvonen

Seuralan alakerrassa on Laineen mukaan sijainnut jopa ampumarata.

– Suojeluskuntalaiset pitivät ampumaharjoituksia alakerrassa, jonka pitkälle käytävälle saatiin luoduksi 25 metrin ampumarata. Kuulosuojaimia ei varmaan tuohon aikaan käytetty. Ne korvattiin varmaan vanutukoilla. Radalla ammuttiin luultavasti pienoiskivääreillä, Laine kertoo.

– Alakerran yhdestä huoneesta moni hämeenkoslainen muistaa asioineensa poliisin kanssa esimerkiksi ajokorttiasioissa. Nyt huoneissa säilytetään kotiseutumuseon esineistöä.

Konehuoneessa vesi- ja hiekkaämpäri

Seuralassa moni vanhan polven hämeenkoskelainen on käynyt elokuvissa. Yläkerrassa on edelleen konehuone.

– Sen vakiovarusteina olivat hiekka- ja vesiämpärit. Filmit olivat materiaaliltaan hyvin paloherkkiä, eivätkä käytössä olleet valokaarilamput edistäneet paloturvallisuutta, minkä takia sammutusvälineitä oli oltava heti käsillä, Laine kertoo.

Yksi yläkerran kerhohuoneista kunnostetaan Laineen mukaan kokoustilaksi. Koski-seuran toimistolle ei tehdä tässä yhteydessä mitään.

– Osa yläkerran tiloista on ollut Kansalaisopiston kudontapiirillä, ja toivottavasti siinä käytössä pysyvätkin, Laine toivoo.

Seuralan parvi ei ole enää yleisökäytössä. Parvelta ei ole nykymääräysten mukaista hätäuloskäyntiä, minkä takia sinne ei voida yleisöä päästää.

– Tietysti yksittäiset ihmiset, vaikkapa valokuvaajia, voivat parvella olla, Laine toteaa.

Alakerran naulakoiden määrää tulee hänen mukaansa vähentää.

– Niitä on moninkertaisesti maksimiväkimäärään nähden. Toinen ongelma tilankäytön suhteen ovat irtotuolit, joita on pitänyt varastoida aulaan.

Talkoolaiset päivittäin töissä

Kuntaliitoksen astuttua voimaan Hollolan kunta irtisanoi 2018 heinäkuussa Seuralan vuokrasopimuksen, jona irtisanomisaikana Hollola vastaa edelleen Seuralan ylläpidosta. Kolmen vuoden jälkeen kunta pesee kätensä Seuralasta, ja sen ylläpito ja markkinointi jäävät yksinomaan Seurala Oy:lle. Irtisanomisajasta on nyt kulunut puolet, ja Seuralan käyttömahdollisuuksien toivotaan kasvavan roimasti remontin myötä.

Asko Laine lupaa, että talkoista löytyy kaikille tekemistä. Kuva: Jussi Karvonen

– Sali maalataan, ja sinne asennetaan videotykki, mutta lattialle ei tarvitse tehdä mitään. Myös näyttämö ja kahvila maalataan. Juhlasaliin hankitaan riippuvat pallovalaisimet. Juhlasali ei ole enää liikuntasalina, joten pyrimme saattamaan siitä alkuperäisen näköisen. Keittiötä ei ole tarvis uudistaa. Piha on sinänsä ihan kunnossa, Laine luettelee tehtäviä töitä.

Ulkopuolinen urakoitsija vastaa juhlasalin ja korkean porraskäytävän maalauksesta, loput jäävät talkoolaisten harteille. Vuodenvaihteen jälkeen talkoita onkin tehty lähes päivittäin, ja työt ovat Laineen mukaan edistyneet hienosti.

– Meillä on ollut sellainen 10–15 ihmistä kaikissa talkoissa ahkeroimassa. Kahvilan, näyttämön, eteisaulan ja yläkerran yhden kerhohuoneen pintamaalaukset on jo tehty, Laine kertoo. Hän uskoo, että helmikuun 16. päivänä, kun Kosken mieskuoro ja Tiirismaan Puhaltajat tulevat Seuralaan konsertoimaan, ovat tilat kaikki jo juhlakunnossa.

– Talkoita on silti vielä päivittäin, joten mukaan mahtuu vielä, jos intoa riittää, Laine kutsuu väkeä mukaan.

– Aina tarvitaan tekijöitä! Joka aamu yhdeksältä kokoonnutaan, sinne voi tulla vaikka katsomaan ja tarinoimaan, ja jos on halua tarttua toimeen, niin varmasti jotain tekemistä keksitään, Laine lupaa.

Katso lisää kuvia Keski-Hämeen digilehdestä 23.1.2020

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat