Pitäjät Kulttuuri

Seurantaloille toivotaan valtiolta koronatukea

Kataloisten seurantalo.

Koronapandemiasta johtuvien viranomaismääräysten vaikutus paikallisyhteisöille on ollut kolmen järjestön, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurat  ja Suomen Kylät, yhteisen tiedotteen mukaan musertava. Seurantaloja ylläpitävät yhteisöt ovat vaikeuksissa, kun tiloja ei voida käyttää eikä tuloja saada kattamaan kiinteitä kustannuksia. Taloudellisten tappioiden ei tulisi jäädä yksin paikallisyhteisöjen kannettavaksi,  järjestöt vetoavat.

Koronarajoitusten myötä seurantalojen käyttö loppui maaliskuussa. Normaaliaikana seurantaloilla ympäri Suomen kokoontuu viikoittain satoja tuhansia harrastajia, juhlijoita, talkoolaisia ja muita paikallisyhteisöjen toimijoita. Tapahtumista saatavilla tuloilla mahdollistetaan myös seurantalokiinteistöjen kiinteiden kulujen kattaminen. Suomen Nuorisoseurojen jäsenilleen tekemän selvityksen mukaan koronapandemiasta johtuvien viranomaismääräysten vaikutus paikallisyhteisöjen toiminnalle on ollut musertava.

– Pelkästään maalis-toukokuun aikana koituneet tulojen menetykset ovat olleet miljoonia. Erilaiset esitykset ja konsertit, myyjäiset ja toimitilojen vuokraaminen vaikkapa juhlakäyttöön on jouduttu perumaan. Myös kesäteatteriesityksiä on joko siirretty seuraavaan kesään tai peruttu kokonaan, koska harjoitteleminen ei ole ollut mahdollista ja kesän tilanne on vaikuttanut vähintäänkin epävarmalta. Kesäaikaan järjestettävät tapahtumat ovat olleet merkittävä tulonlähde koko vuotta ajatellen, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

– Olemme todella huolissamme siitä, miten paikallisten yhdistysten käy, mikäli menetettyjä tuloja ei kompensoida mitenkään valtion toimesta. Liikuntaseuroille on jo myönnetty erityistä tukea usean miljoonan edestä, joten ehdotammekin, että erityistä tukea jaettaisiin myös muille paikallistason toimijoille, sanoo Laaksonen.

Tuuloksen työväentalo.
Kuva: Maria IIonen

Yhdistysten toiminta mahdollistaa sen, että lapset, nuoret ja aikuiset pääsevät kulttuuriharrastusten pariin myös pienillä paikkakunnilla sekä haja-asutusalueilla. Paikallisyhdistysten periksiantamattomuudesta ja sitkeydestä kertoo se, että kriisin keskellä on myös järjestetty harrastustoimintaa etänä sekä aloitettu jopa uutta toimintaa, kuten kauppa-apua riskiryhmille. Samaan aikaan on mietitty kuumeisesti, miten koronan aiheuttamasta talouskriisistä selvitään.

Seurantaloyhteisöjen vaikea tilanne tuli esille myös opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn alustavissa tuloksissa koronarajoitusten vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaan. Kysely oli käynnissä 20.4.2020 – 26.4.2020. Seurantalojen kiinteät kulut juoksevat normaalisti, mutta tuloja ei ole. Tämä ajaa suuren osan toimijoista vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, jossa toiminnan jatkuminen on epävarmaa. Uhattuna ovat sekä paikallinen harrastus- ja kulttuuritoiminta sekä talojen rakennusperinnön säilyminen.

Seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt vetoavat päättäjiin yhdistysten tukemiseksi.

– On ensiarvoisen tärkeää, että koronapandemiasta johtuvat taloudelliset tappiot eivät jää paikallisyhteisöjen kannettavaksi yksin. Vetoammekin päättäjiin niin paikallistasolla kuin eduskunnassakin, että paikallisia yhdistyksiä tuettaisiin taloudellisten tappioiden kompensoimiseksi, sanoo Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

– Eduskunnan kylätoimintaverkostossa yhteisöjen tukeminen oli käsittelyssä keskiviikkona 20.5., ja poliittista yhteisymmärrystä asian hoitamiseksi löytyy yli puoluerajojen, toteaa Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

– Asia on maamme tuhansille kylille ja kortteleille hyvinvointi- ja elinvoimakysymys, sillä yhteisöllisiin kokoontumispaikkoihin tukeutuu laaja kirjo palveluita.

Pitäjissä paljon seurantaloja

Keski-Hämeen ilmestymisalueen pitäjissä seurantaloja on runsaasti. Hauholla on seurantalot.fi-sivuston mukaan kaksi seurantaloa: Eteläisten työväentalo ja Yli-Hauhon Maamiesseuran talo. Lisäksi seurantalo on ainakin Ilmoilassa.

Toimitus ottaa mielellään tiedon vastaan kaikista niistä taloista, mitä tässä jutussa ei mainita tai joista Keski-Hämeessä ei vielä ole tehty juttua. Esittelemme seurantaloja mieluusti lukijoillemme!

Lammilla seurantaloja on ollut ainakin kuusi, mutta niistä Mommilan seurantalo sijaitsee nykyisin Hausjärven puoella, ja Lammin perinteinen työväentalo on saanut uudet omistajat. Perinteisiä seurantaloja on  Lammilla vielä neljä:  Vähä-Evon Maamiesseurantalo, Kataloisten Nuorisoseuran Seurantalo, Riikosten Nuorisoseuran Tapiola ja Vilkkilän Nuorisoseuran Toivola.

Tuuloksessa ovat yhdistystoiminnassa  VPK:n Suomela Ruuttanäyttämöineen  ja Tuuloksen työväentalo, jota ylläpitää Tuuloksen työväenyhdistys Alku.

Hämeenkoskella seurantaloksi luokitellaan Seurala, mutta ehkä sellaisen statusta voisi harkita myös Putulan kyläkirjastolle?

Toim. huom: Perinteistä seurantalon toimintaa harjoittavat myös seutukunnilleen hyvin tärkeät Turvantalo Lammilla ja Hauhotalo Hauholla. Niiden toiminta ei verottajan tulkinnan mukaan ole kuitenkaan yleishyödyllistä vaan kaupallista. Sama kohtalo voi olla edessä Hämeenkosken Seuralalla, nyt kun sen omistaja on osakeyhtiö.

Suojelun arvoinen olisi myös Hauhon Suojamäki, joka on nykyisin Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa.

Yhteisöllisten osakeyhtiöiden asema olisikin hyvä nostaa myös kattojärjestöjen huolen aiheeksi, koska niiden tilanne on jo ennen koronaa ollut vaikea,  ja niiden tiloja käyttää  useita eri yhdistyksiä.

Vilkkilän seurantalo. Kuva: Maria Ilonen

Seurantaloja omistavien yhdistysten taustalla on useita valtakunnallisia järjestöjä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Kylät, Raittiuden ystävät, Finlands Svenska hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset.

• Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Taloja ovat rakentaneet muun muassa työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on nykyisin noin 2 500.

• Seurantaloilla on pitkä historia avoimen kansalaistoiminnan ja yhteisten juhlien tiloina. Niissä tanssitaan, soitetaan, lauletaan sekä järjestetään kokouksia, myyjäisiä, näyttelyitä, kursseja ja juhlia. Tilojen vuokraamisesta saadut tulot käytetään talosta koituviin kustannuksiin ja yhdistyksen toiminnan rahoittamiseen.

Lisätiedot: www.seurantalo.fi

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski