Pitäjät Tuulos

Tienpito on ollut kovilla tänä talvena

Kuva: Jussi Karvonen

Kulunut talvi on asettanut tienpidolle mittavia haasteita. Niin sora- kuin asfalttipäällysteiset tiet kärsivät reikiintymisestä, mikä on saattanut monet tiet huonoon kuntoon. Normaalitalvina hoidetaan tien pintaa auraamalla lunta pois, mutta nyt ongelmat ovat tien pinnan alla. Sinne rakenteisiin pääsee käsiksi aikaisintaan roudan loputtua.

– Ongelman ydin on, että teiden runko on jäätynyt pintakerroksen alta. Kun vuoroin sataa vettä ja vuoroin hieman pakastaa, runko pysyy jäässä, mutta pintakerros pehmenee. Kuoppiin kertyvä vesi ei pääse imeytymään maaperään. Pakkasten ja vesisateiden vuorottelu kasvattaa reikää, koska jäätyessään vesi laajenee, sanoo tuuloslainen tieisännöitsijä Anu Perttunen.

Reikiä voidaan paikata ”kantamalla” mursketta suoraan niihin isoimpiin reikiin , mutta apu on vain hetkellinen.

– Murske painuu kuopan pohjaan ja siten madaltaa sitä hetkeksi, mutta aikaa myöten erikseen tuotu murske kyllä tiivistyy, ja kuoppa alkaa syntyä uudelleen. Veden kertyessä taas kuoppaan lentää se murske veden mukana pois kuopasta ja leviää tielle. Asfalttiteillä reikien paikkaus on samoin hetkellinen apu, sillä kuopan pohjalle jää joka tapauksessa kosteutta. Kun kuoppaan jäänyt vesi jäätyessään laajenee, se rikkoo lisää asfalttia paikkauksen reunoilta, ja kuoppa taas suurenee. Näin vaan on pakko tehdä, jotta edes jossain kunnossa tiet pysyisivät, Perttunen kertoo.

Lanaus ei helpota tilannetta

Teitä ei tieisännöitsijän mukaan voi lanata näillä keleillä.  Lanauksen myötä kuopissa oleva vesi vain sotkisi tien pinnat märäksi ja pehmeäksi velliksi. Toisaalta tien rungot ovat jäässä, ja muokkaavat terät eivät jäähän pysty.

– Pehmeä tienpinta ei salli lanausta,  ja kuopat jäävät joka tapauksessa tiehen. Kun tiet toivottavasti kevään myötä kuivuvat, yksi keino on alkaa lanata teitä usein, mutta vähän kerrallaan. Pintakerros pitäisi saada myllätyksi monen sentin syvyydeltä, mutta kertalanauksella se ei onnistu, Perttunen kertoo.

Hänen mukaansa on vain tyydyttävä siirtämään ympärillä olevaa massaa olemassa oleviin reikiin, ja siten pikkuhiljaa täyttää reikää.

Normaalitalvina kunnossapito aurauksineen tulee jopa halvemmaksi kuin tämäntalvinen hoito, vaikkei auroja ole teillä tarvinnut juurikaan ajeluttaa. Säästetyt aurauskulut nimittäin hupenevat murskeen ajoon.

Monien yksityis- ja paikaillisteiden hoito on yksityisillä yrittäjillä.

– Auraus ei ole lihottanut tänä talvena juurikaan palkkapussia, mutta toisaalta aika monella yrittäjällä on onneksi monipuolinen kalusto, joten esimerkiksi lanausta on tiedossa enemmän kuin tavallisina vuosina, Perttunen arvioi.

Tieisännöitsijä Anu Perttunen. Kuva: Jussi Karvonen

Murske tuo vain hetken helpotuksen

Murske on Perttusen mukaan pahoin reikiintyneille tielle vain ensiapua.

– Useimmiten soraa pitäisi ajaa tielle tonnettain monen sentin paksuudelta, minkä tuomia kustannuksia eivät tiekuntien budjetit kestä. Joillakin tiekunnilla on mahdollisuus varastoida mursketta tien varteen kasoihin, josta sitä tarpeen vaatiessa haetaan esimerkiksi traktorin etukuormaajalla ja levitetään tielle pahimpiin kohtiin. Tällä tavoin reikiin saadaan vähitellen täytettä, mikä voi parantaa tietä. Jos reikään ajetaan murske vielä hieman kukkuraksi ja annetaan sen tamppautua renkaiden alla, voi lopputulos olla jopa kohtuullinen.

Paras keino saada tie kuntoon olisi Perttusen mukaan nyt se, että kevät olisi mahdollisimman pitkä ja säät soisivat pitemmän ajan mahdollisuuden lanata ja karhuta teitä.

– Rakenteet saisivat keväällä pysyä mahdollisimman pitkään sopivan kosteina – ei märkinä eikä rutikuivina.

Vaikka säätä ei pystykään tilaamaan, Perttunen kaipaa neljää selkeää vuodenaikaa. Perinteisessä talvessa soratie jäätyy, eivätkä auraajat auraa tietä heti ensilumilla. Lumen annetaan kovettua liikenteen kautta, ja lumesta muodostuu ikään kuin kansi, jonka päältä sitten aurataan lumet pois. Kansi suojaa tien sorapintaa auraukselta.

– Tie pysyy kunnossa läpi talven, keväällä on muutaman viikon kelirikko ja tien kuivuttua se on jälleen kunnossa, Perttunen kertoo perinteisen pakkastalven tuomista hyödyistä.

Tiekunta voi saada apua kunnostukseen

Metsäyhtiölle talvi on ollut hankala, koska metsäautoteiden kantavuus on heikentynyt.

– Puutavaraa on kuitenkin paljon kuljetetettavana, ja jotkut metsäyhtiöt ovat oma-aloitteisesti korjauttaneet teitä, jos on puukuljetuksista aiheutunut vahinkoa. Moni puuyhtiö on myös joutunut keskeyttämään puuajonsa, Perttunen kertoo.

Rekisteröidyt tiekunnat voivat saada kaupungilta avustusta kunnossapitoon. Hämeenlinnan kaupungin sivuilla yksityistieasoiden yhteydessä on jo nähtävillä kunnossapitoavustuksen hakuohjeet ja hakuaika sekä avustuksen myöntämisperusteet.

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat