Pitäjät Hauho

Tuittulaan on kaikilla keskimäärin lyhyin matka

Weberin piste ei ole ehkä enää vuonna Tuittulassa, joten selfiet kannattaa käydä ottamassa tänä kesänä. Kuva: Jussi Karvonen

Jos kaikkien suomalaisten täytyisi muuttaa yhteen paikkaan, kannattaisi juuri nyt tulla Tuittulaan, sillä sinne olisi keskimäärin kaikilla lyhin matka.

Tarkasti ottaen Suomen väestöllinen keskipiste eli Weberin piste sijaitsee Tuittulan kylältä lähtevän Mäyränkorventien eteläpuolella metsässä. Weberin pisteen tämän hetkiset koordinaatit ovat 61,10′ N 24,67′ E ja pisteen osoite olisi Mäyränkorventie 520.

Väestöllinen keskipiste minimoi etäisyyden muihin pisteisiin. Siitä on keskimäärin lyhin matka kaikkien suomalaisten koteihin.

Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on sen jälkeen pysytellyt siellä. Oulun yliopisto päivittää Weberin pisteen vuosittain. Viimeiset vuodet piste on liikkunut noin kilometrin vuosivauhdilla kohti Helsinkiä. Sappeessa sille on pystytetty muistomerkkikin vuonna 1995. Nyt piste on matkannut tuosta merkistä jo parinkymmenen kilometrin päähän.

Jos väestö keskittyy etelän kaupunkeihin nykyisellä vauhdillaan, Weberin pistee muuttaa pois Hauholta vuoden 2040 kieppeillä.

Väestöllinen keskipiste sijaitsee usein asumattomilla seuduilla, mutta se on Hauhollakin huomioitu aina, kun se on vaihtanut sijaintiaan kylästä toiseen. Hauholla piste on piipahtanut muun muassa Sotjalassa vuonna 2012 ja Kokkilassa vuosina 2016–2017. Kokkilassa pistettä kunnioitettiin järjestämällä Weberin lenkki -liikuntatapahtuma, joka kiersi silloisen pisteen.

Weberin pisteen siirtyminen Tuittulan kylän aluellee huomioitiin Avoimet kylät -tapahtumassa kesäkuussa. Silloin jokainen halukas sai kuvauttaa itsensä Weberin pisteellä.

– Todennäköisesti piste ei ole enää ensi vuonna Tuittulassa. Jätimme viitan Weberin pisteelle paikalleen, jotta halukkaat voivat käydä vielä kesän mittaan itseään kuvauttamassa, sanoo Elisa Ylöstalo Tuittulan kyläyhdistyksestä.

Tuittulassa soivat ukulelet

Jos ei aivan maailman, niin ainakin Suomen napa on siis tänä kesänä Tuittulan kylä. Kylän mainetta ylläpitää myös ikioma ukulele-orkesteri.

– Meidän mottomme on, että tulemme paikalle joka tapauksessa kutsusta riippumatta, soitamme aina ylipitkän setin ja harjoittelemme kappaleet sitä mukaa kuin niitä eteen tulee. Sillä sapluunalla on selvitty aika hyvin, sanovat orkesterin naisjäsenet Terhi Lehtonen ja Tuuli Paasilehto.

He tutustuivat toisiinsa soittamisen kautta ja alkoivat esiintyä Hauhon torilla. Kun mukaan saatiin Raimo Timonen, Timo Mäkinen ja Antti Ylöstalo, oli orkesteri koossa. Sama kokoonpano esiintyy myös Eesaun kädet -nimellä, jolloin tyylilaji vaihtuu rockiksi

– Ukulele-musiikkiamme on kuunnellut jopa julkkiksia. Olimme keikalla pääkaupunkiseudulla, kun näin Anssi Kelan kulkevan edessämme. Lopetin soittamisen ja raahasin Kelan kuuntelemaan meitä. Hän kuunteli muistaakseni parikin kappaletta. Eino Grönkin on meitä kerran kuulut, kertoo Lehtonen.

Ukulelet soivat myös Avoimien kylien päivänä Tuittulassa. Kylässä kävi tuolloin vieraita 40–50 ihmistä.

– Tuittulassa on tehty kaikenlaista, joten päätimme kokeilla tätäkin. Osa kävijöistä oli kyläläisiä mutta joitakin sellaisia kasvojakin oli, joita en tuntenut. Luultavasti olemme mukana ensi vuonnakin, sanoo Elisa Ylöstalo.

Kuppikiviäkin kylässä kolme

Tuittulan kylä on toki tunnettu jo paljon ennen Weberin pistettä. Se mainitaan ensimmäisen kerran rajankäynneissä vuonna 1437, kun ritari Olavi Tavast piti käräjät Hahkialassa, missä vahvistettiin rajat Hahkialan, Hyvikkälän ja Tuittulan välillä.

Rautakautisesta asutuksesta ja viljelystä kertovat kuppikivet, joita kylästä on löytynyt kolme: Vähä-Heikkilästä, Junnilasta ja Pihlajistosta.

1940–50-luvuilla Tuittula oli maankuulu hyvästä Suomenkarjastaan. 2–15 lehmän karjoja oli yli 20 talossa. Kylässä oli myös kaksi sonniosuuskuntaa ja karjuasema. Elokuussa 1942 Tuittulan kylässä järjestettiinkin oma karjatalousnäyttely.

– Nykyisin kylässä on yksi lypsykarjatila, lihakarjatila ja iso sikala, kertoo kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Hellevi Mäkinen.

Tuittulan kinkeripiirissä oli vuonna 1958 asukkaita vajaa 200, nykyisin reilu 70. Vapaa-ajan asukkaat kuuluvat myös tiiviisti kyläyhteisöön ja heitä on nelisenkymmentä.

Tuittulan kylä edustaa Hämeessä yleistä ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Mäkitupalaisasumukset, jotka syntyivät 1800-luvulla, ovat erillään kylätontin jatkona.

Tuittulan kylä sijaitsi aiemmin Kirrisen ja Hyvikkälän järvien välisellä kannaksella. Perimätiedon mukaan kylä olisi palanut maan tasalle jouluaamuna. Hauholaiset olivat joulukirkossa, kun pappi kesken saarnan ilmoitti:

–Tulittula on ilmiliekeissä.

Uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 300–400 vuotta sitten, rakennukset lähekkäin. Tulittula lienee ollut kylän alkuperäinen nimi. Kartassa vuodelta 1751 Tuittulan nimi on muodossa Tullitula.

Kylässä on ollut myös kaksi tervahautaa, tuulimylly, puhelinkeskus, työväentalo, kirjasto ja kolme kauppaa.

Kyläyhdistys tekee kylää tunnetuksi

Tuittulassa on toiminut kyläyhdistys vuodesta 2001. Se järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kyläläisille, kesäasukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.

– Silakkamarkkinoilla Helsingissä on käyty 17 kertaa ja kylpyammeankkoja on uitettu Myllyojassa jo yhdeksän kertaa. Pop-up-ravintola Kirrisen Kulinaristit on ollut avoinna muutaman kerran, ja lisäksi on käyty joukolla kylpylässä ja teatterissa, ja Tuittulan kylän taidetapahtumat (TKTT) ja Tuittula Rock ovat tarjonneet unohtumattomia elämyksiä niin kyläläisille kuin vierailijoillekin, kertoo Hellevi Mäkinen.

Tuittulan kyläyhdistyksen oma lehti Tarinoita Tuittulantien varrelta ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja se jaetaan jokaisen kyläläisen ja mökkiläisen postilaatikkoon.

Lähteet:

1) Eric Gustaf Ehrström (2007) Hämeen sydänmailla, Matkapäiväkirja 1811, suom. Maija Hirvonen,
2) Hauhon kunta (1979) Hauhon kansakoulut 1871-1976,
3) Veikko Kantola, Hauhon seurakunta 1929-1979,
4) Marketta Ylöstalo, Tuittulassa ei olla tuittuja…,s. 56-57, Eläkeliiton joululehti 2012
5) Marketta Ylöstalon muistiinpanot
6) www.rky.fi Museovirasto

Artikkeli on julkaistu Keski-Hämeen ja Hämeenkulman yhteisessä Loma-lehdessä 11.7.2019. Lomalehti on nyt veloituksetta kaikkien luettavissa. Tervetuloa tutustumaan!

 

Mainoksia

Sosiaalisessa mediassa

TV-ohjelmat

Irtonumerot

Keski-Hämeen irtonumeroita myyvät:
Hauholla: S-market Hauho
Lammilla: Keski-Hämeen toimisto, K-Market Mallas, R-kioski, S-market Lammi
Tuuloksessa: S-market Tuulos
Hämeenkoskella: Sale Hämeenkoski

MurmisP